RANTALAKEUS Utajärvellä toimiva Kinnusen Mylly suunnittelee kauramyllyn rakentamista. Investointi synnyttää kuudesta kahdeksaan työpaikkaa, mutta myös mahdollisuuksia alueen viljelijöille.
Toimitusjohtaja Aarne Kinnunen toteaa lopullisen päätöksen syntyvän kesäkuussa, mutta mikäli investointi toteutuu, tarvitsee mylly jauhaakseen 26 000 tonnia elintarvikekauraa. Kinnunen oli kertomassa kauratarpeesta maanantai-iltana Tyrnävän viljaillassa. Kiinnostusta sopimusviljelyyn löytyi.
– Elintarvikekauran lisäksi tarvitsemme gluteenitonta kauraa ja luomukauraa. Mikäli päädymme investointiin, tekisimme elintarvikekaurasta viljelysopimuksia vuoden päästä keväällä ja hyödyntäisimme vuoden 2018 satoa. Gluteenittoman ja luomukauran osalta asiaa viedään eteenpäin jo tänä vuonna.
Kinnusen Mylly on jo etukäteen kartoittanut, että tarvittava kauramäärä löytyy Pohjois-Suomesta.
– Jonkin verran joudumme varmasti turvautumaan Pohjanmaan rannikkoseudun satoon. Tärkeintä on, että saamme raaka-aineen mahdollisimman läheltä, Aarne Kinnunen toteaa.
Tilaisuudessa viljamarkkinakatsauksen pitänyt MTK:n viljavaliokunnan puheenjohtaja, laihialainen Esa Similä pitää Kinnusen Myllyn suunnitelmia ”todella positiivisina”.
Maailmanlaajuisesti viljavarastot kasvavat jo kolmatta vuotta, mikä edelleen näkyy hintatasossa. Viime vuoden kotimainen huonompi sato on tuonut hintaan pientä positiivista virettä: esimerkiksi vehnän hinta on pienoisessa nousussa.
– Kaikkinensa hinnat ovat samalla tasolla kuin viime vuonna. Maailmanmarkkinahinnat ohjaavat meidän hintoja. Maailmalta emme saa hyviä signaleeja, mutta kotimaiset jalostustarpeet tuovat valoa ikkunaan. On mahtavaa, että edelleen löytyy mylläreitä, joilla on uskoa asiaan. Meidän viljelijöiden pitää pystyä vastaamaan siihen, että tavaraa on tarjolla.
– Perusrehun viljelystä ei jää viljelijälle palkkaa. Erikoistuotteista sen sijaan saadaan voita leivän päälle.
Suomessa riittää vuosittain 300 miljoonaa kiloa kauraa myös vientiin.
– On kuitenkin kymmenen kertaa järkevämpää Suomen kansantaloudelle, ettei vilja päädy saksalaisiin myllyihin tai muille eurooppalaisille myslinvalmistajille, mistä se tuodaan Suomeen valmiina tuotteena takaisin. Koko ketjulle on parasta, että jalostus tapahtuu Suomessa.
Esa Similä muistuttaa, että taitoa suomalaisviljelijöillä on. Esimerkiksi kuminan maailmanmarkkinoista Suomi on kahmaissut jo kolmanneksen.