Etä­tek­no­lo­gia tuo kun­tou­tuk­sen omaan olo­huo­nee­seen

"Ainoa huono puoli tässä on, ettei pääse kiusamaan terapeutteja kasvotusten", veistelee tuposlainen AVH-potilas

Etäkuntoutus vetää Jarmo Laitisen päivittäin tietokoneen ääreen. Perheen koirat Luna (kuvassa) ja Pirra ovat myös olleet tärkeitä tovereita sairastumisen jälkeen.
Etäkuntoutus vetää Jarmo Laitisen päivittäin tietokoneen ääreen. Perheen koirat Luna (kuvassa) ja Pirra ovat myös olleet tärkeitä tovereita sairastumisen jälkeen.
Kuva: Mirko Kovalainen

Tuposlainen AVH-potilas kokee etäteknologiaa hyödyntävän kuntoutuksen toimivaksi


Liminka Sosiaali- ja terveyshuollon järjestämisvastuun muutoksen myötä yhdeksi painoalueeksi nousee entistä vahvemmin digitalisaatio. Tällä hetkellä Kelalla sekä neurologista kuntoutusta ja tutkimusta Kuopiossa järjestävällä Neuronilla on käynnissä AIMO-hanke, jonka tavoitteena on kehittää digitaalisia sovelluksia ja etäteknologiaa hyödyntävä malli aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen.

Vuonna 2012 aivoinfarktin saanut tuposlainen Jarmo Laitinen pääsi koekaniiniksi kahdeksan viikkoa kestävälle etäkuntoutusjaksolle, johon kuuluu myös muutaman päivän aloitus- ja päätösjakso Neuronissa Kuopiossa.

– Viime kevään laitoskuntoutusjaksolla kyseltiin, olisinko kiinnostunut osallistumaan. Hain heti mukaan, Jarmo kertoo.

Olen nähnyt, että miehelläni on hurjasti puhtia kuntoutua.

Viiden vuoden takaisen sairauskohtauksen jälkeen Jarmon vasen puoli halvaantui ja hänelle tehtiin leikkaus, jonka jälkeen kuntoutuminen on mennyt eteenpäin pienin askelin.

– Jarmo oli melkein vuoden sairaalassa. Kotiutuessaan hän liikkui telineen kanssa hyvin hatarasti. Olen nähnyt, että miehelläni on hurjasti puhtia kuntoutua, Jarmon vaimo Ritva toteaa.

Jarmo on kulkenut fysioterapiassa, allasterapiassa sekä kahdesti vuodessa järjestettävässä laitoskuntoutuksessa. Etäkuntoutuksen ajan kaikki muut kuntoutukset ovat tauolla.

Lokakuusta joulukuuhun kestävän koejakson aikana Jarmo ottaa tietokoneensa kautta videoyhteyden Kuopioon kerran tai kahdesti viikossa. Kuntoutus nojaa vahvasti omatoimiseen harjoitteluun, joten malli vaatii kuntoutujalta motivaatiota. Yhteydenpito vaatii myös tietokoneen, internetyhteyden ja webkameran.

Kuntoutuksen ajaksi on mahdollista saada lainalaitteita.

Ryhmän kanssa pidetään yhteyttä ja vaihdetaan kokemuksia. Sosiaalinen puoli on myös tärkeä.

Videosessioiden aikana Jarmo saa ohjattua kuntoutusta sekä ohjeita kotiharjoitteluun. Lisäksi jokaiselle kuntoutujalle on koottu oma materiaalipankki, josta löytyy henkilökohtaisten tarpeiden mukaan räätälöityjä jumppaohjeita. Jarmon tehtävälistalla on muun muassa seisoma-asennon hakemista sekä vasemman käden tuntoharjoituksia.

– Viimeksi oli peiliterapiaa vasemmalle kädelle ja sain ohjeeksi kävellä enemmän sisällä. Joka päivä täytyy ilmoittaa päiväkirjaan, mitkä treenit on tehty. Tämä aktivoi enemmän tietokoneella tekemiseen – kaikki on tehty todella helpoksi. Omaa treeniä on nyt enemmän, ja tämä on kannustanut treenaamaan omatoimisesti, Jarmo miettii.

Videoistuntojen lisäksi netin kautta voi kysyä neuvoa niin toimintaterapeuteilta, fysioterapeuteilta kuin muiltakin terapeuteilta. Jarmon etäryhmässä on yhteensä viisi kuntoutujaa.

– Ryhmän kanssa pidetään yhteyttä ja vaihdetaan kokemuksia. Sosiaalinen puoli on myös tärkeä, Jarmo toteaa.

Parhaiten kuntoutus toimii, kun se tulee arkeen ja treeni siirtyy tekemiseen.

Etäkuntoutus on osoittautunut Laitisten mukaan toimivaksi malliksi niin kätevyytensä kuin tehokkuutensakin puolesta. Tuloksia on alkanut tulla lyhyessä ajassa.

– Itse huomaa, miten kuntoutus menee eteenpäin. Parhaiten kuntoutus toimii, kun se tulee arkeen ja treeni siirtyy tekemiseen. Kyllä tässä on luottamus on noussut ja kävely helpottunut, Jarmo summaa ja kannustaa muitakin sairastuneita hakemaan mukaan kevään uusiin kuntoutuksiin.

– Ainoa huono puoli tässä on, ettei pääse kiusamaan terapeutteja kasvotusten, Jarmo lisää virnistäen.

Etäkuntoutuksen suurin saavutus seisoo takapihalla. Se on Jarmon ja hänen henkilökohtaisen avustajansa Jukka Kemppaisen yhdessä rakentama savustuspönttö. Ritvan mukaan omatoimisen kuntoutuksen onnistumiseen on vaikuttanut myös Jukan aloittaminen Jarmon uutena avustajana.

– Kun AIMO-kuntoutus alkoi ja Jukka tuli meille, on Jarmo saanut paljon enemmän rohkeutta. Hän on jopa kävellyt 2–3 askelta ilman kyynärsauvoja, Ritva iloitsee.

Ilmoita asiavirheestä