Esi­kois­teos oli Lau­ril­le keino paeta yrit­tä­jän mur­hei­ta - Ihan sym­paat­ti­sia ta­ri­noi­ta il­mes­tyi

Some-tarinoista kasvoi lämminhenkinen novellikokoelma

Lauri Laukkanen kiittelee vaimoaan Minna Immosta novellikokoelmansa kuvituksesta. Mustavalkoinen kuvitus sekä muutamat isommat värikuvat rytmittävät mukavasti kerrontaa. Kansien nurjalle puolelta löytyy myös Sinetän kartta, josta lukijat voivat tarkastella tarkemmin tapahtumapaikkoja.
Lauri Laukkanen kiittelee vaimoaan Minna Immosta novellikokoelmansa kuvituksesta. Mustavalkoinen kuvitus sekä muutamat isommat värikuvat rytmittävät mukavasti kerrontaa. Kansien nurjalle puolelta löytyy myös Sinetän kartta, josta lukijat voivat tarkastella tarkemmin tapahtumapaikkoja.
Kuva: Mirko Kovalainen

OULUNSALO Tulevana lauantaina Lauri Laukkasen ja Minna Immosen kotona Oulunsalossa vietetään julkistamisjuhlaa, jonka keskiössä ovat Laukkanen ja hänen tuore esikoisteoksensa ihan sympaattisia tarinoita. Pariskunta pääsi hypistelemään kirjoja ensimmäisen kerran ennen pääsiäistä, kun pari laatikollista omakustanteisia teoksia saapui hiukan etuajassa Markprint-kirjapainosta Lahdesta.

Kirjan kannessa seisoo hymyilevä poika reppu selässään. Kuvitus on peräisin Minna Immosen pensselistä ja jälki onkin hänelle tuttua, pehmeää akvarellityyliä. Laukkanen pyörittelee kirjaa käsissään. Mies on silminnähden innoissaan.

– Tässä oli isompi työ mitä osattiin ajatella. Tammikuun alusta on tehty tosissaan töitä: on tehty kuvia ja lähetelty vedoksia. Kyllä tämä onnistui todella hyvin. Olen todella tyytyväinen jälkeen.

Viime vuoden puolella novellikokoelmaa tarjottiin useisiin kustantamoihin – tuloksetta. Laukkasen mukaan se oli onni, sillä nyt kirja on täysin omannäköinen.

– Sitä kautta tuli myös kirjan nimi. Yhdessä kustantamon torjumisviestissä todettiin novellieni olevan ihan sympaattisia tarinoita, hän virnistää.

Tässä oli isompi työ mitä osattiin ajatella.

Kansien väliin on painettu tarinoita Laukkasen lapsuusvuosilta. Tapahtumapaikkana toimii Rovaniemen lähellä sijaitseva Sinetän kylä, josta Laukkanen muutti sittemmin Rovaniemelle ja sen jälkeen Oulunsaloon oman perheen perustettuaan.

Lapsuusajan muistojen pohjalta rakennetut tarinat henkivät vahvaa kotiseutunostalgiaa ja herättävät 1960–70-luvun maalaiskylän henkiin. Lapsen silmin arkisista asioistakin löytyy ainekset jännittäviin seikkailuihin.

– Mukana on myös pikkupojan mielikuvitusta. Kaikki jutut eivät ole aivan tosia ja niissä on mukana vähän Lapin lisää, mutta kaikissa on kuitenkin yhtymäkohtia omaan lapsuuteeni, kirjailija toteaa.

Novelleja alkoi syntyä sen jälkeen, kun Laukkanen liittyi Facebookiin pari vuotta sitten. Hänelle tuli tarve pukea menneitä aikoja tarinamuotoon.

– Aina olen tykännyt kirjoittaa, mutta lähinnä kaupallista tekstiä olen aiemmin tehnyt. Aloin saada Facebookin kautta palautetta, että näitä on kiva lukea ja nämä kannattaisi koota kirjaksi.

Kyyti on ollut kovaa. Jaksaminen on välillä ollut tiukilla, joten tämä on ollut yhdenlainen pelastus.

Laukkanen toivoo, että pikkupojan näkövinkkelistä kerrotut lämpöiset, humoristiset ja elämänmakuiset aikalaiskertomukset tuottaisivat lukijoilleen samaa hyvää mieltä, mitä ne ovat tuottaneet kirjoittajalleen. Minna-Kortti Oy:n toimitusjohtajana Laukkanen työskentelee vaimonsa kuvittamien tuotteiden parissa ja elää hektistä yrittäjän arkea. Lyhkäisten novellien kirjoittamisesta tuli hänelle keino purkaa omia murheita.

– Olen vetäytynyt välillä työhuoneeseeni ja paennut yrittämisen paineita kirjoittamiseen. Lahjatavaraliikkeet ovat kuihtumassa ja meidän asiakaskuntamme on huvennut. Kyyti on ollut kovaa. Jaksaminen on välillä ollut tiukilla, joten tämä on ollut yhdenlainen pelastus. Jos ei olisi ollut tiukkoja aikoja, ei tätä kirjaa olisi syntynytkään, hän pohtii.

Ilmapiiri on ollut tosi kannustava. Eikä se ole ollut myötähäpeää vaan he ovat olleet innoissaan.

Tekstejä on kasassa toistasataa ja uusia ilmestyy Laukkasen Facebook-sivulle tasaista tahtia. Esikoiskirjaan tarinoista valikoitui 60.

Laukkanen iloitsee siitä yhteishengestä, jota kirjan tekeminen on seitsemänlapsisen perheen sisällä herättänyt. Tytärtään Lyydiaa hän kiittelee ahkerasta oikolukemisesta ja Amandaa juttujen koostamisesta ja ulkoasun laatimisesta. Vaimolleen hän lähettää lämpimän kiitoksen kuvituksesta.

– Ilmapiiri on ollut tosi kannustava. Eikä se ole ollut myötähäpeää vaan he ovat olleet innoissaan, mies naurahtaa.

Erityisen kiitollinen Laukkanen on Facebook-kavereilleen. Ilman sosiaalisesta mediasta tullutta positiivista palautetta hän ei olisi rohjennut ryhtyä kirjan kokoamiseen.

Ilmoita asiavirheestä