Kempele Esikoislestadiolaiset ry haluaisi rakentaa vähintään tuhannen neliön suuruisen rukoushuoneen Linnakankaalle Kokkokankaantien varteen. Noin 1,17 hehtaarin kokoisen määräalan esikauppakirja oli eilen esillä elinvoimavaliokunnassa.
Tontti sijoittuu rakennettavien uusien moottoritieramppien läheisyyteen.
Yhdistys esittää, että yhdistyksen varainkeruun luonteen vuoksi kunta suostuisi normaalia pidempään rakentamisaikatauluun. Kauppahinta olisi 20 euroa neliöltä.
Tällä hetkellä esikoislestadiolaisilla on rukoushuone Oulun Välivainiolla, mutta 600 neliön kokoiset tilat ovat käymässä pieneksi. Tiloissa on muun muassa kaksi asuntoa.
Tontilla ei myöskään ole mahdollisuutta laajentaa toimitaloa.
Esikoislestadiolaiset ry:n hallituksen jäsen, oululainen Juha Pyykkönen toteaa, ettei tilapula ole akuutti, mutta rakennushanke on ajankohtainen lähivuosina.
– Jos hanke etenee kuten on suunniteltu, tekisimme kaupat kunnan kanssa vuonna 2018, jättäisimme rakennuslupahakemuksen 2020 ja rakennustyöt käynnistyisivät viimeistään 2023, Pyykkönen laskeskelee.
Hän kertoo yhdistyksen Väivainiolla järjestettävissä sunnuntaiseuroissa käyvän keskimäärin 150-200 henkilöä.
Yhdistyksellä on Suomessa 23 rukoushuonetta.
Valmistuttuaan Kempeleen rukoushuone olisi Suomen pohjoisin yhdistyksen itsensä omistama tila.
Esikoislestadiolaisuus on evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike ja yksi lestadiolaisuuden suuntauksista. Herätysliike vaikuttaa pääosin Pohjoismaissa ja Pohjois-Amerikassa sekä lisäksi Keski-Euroopassa, Venäjällä ja Baltian maissa. Liikeen piirissä on tällä hetkellä noin 10 000 henkilöä.
Esikoislestadiolaiset
Esikoislestadiolaiset katsovat edustavansa alkuperäistä, ensiksi syntynyttä lestadiolaista liikettä.
Esikoislestadiolaisuuden erottaa muista lestadiolaisuuden suunnista muun muassa painotus esikoisten seurakuntaan, Lapin vanhimmat ja yksinkertaisen elämän korostus. ”Tärkeintä on, että Kristuksen oppi saarnataan puhtaana. Synti syntinä ja armo armona”, toteaa Esikoislestadiolaiset ry:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Karhu.
Ruotsin Lapin seurakunta toimii edelleen äitiseurakuntana. Pohjois-Ruotsissa asuvat myös liikkeen johtavat saarnaajat, Lapin vanhimmat.
Lähde: Esikoislestadiolaiset ry