Nyt Haaran tilalla viljellään kuminaa kahdeksalla peltohehtaarilla. Loput tilan 50 hehtaarin viljelypinta-alasta ovat viljalla.
– Alkoi kyllästyttää pään hakkaaminen seinään. Kun päätin siirtyä viljelemään kuminaa, ajattelin ettei siinä korkealta tipu, Haara kertoo.
– Suosittelen tätä kyllä kaikille, jotka vähänkään asiaa miettivät. Kuminan kilohinta on kymmenkertainen viljaan verrattuna.
Kokemukset olivat hyvät varsinkin ensimmäisinä vuosina. Kuminaa saadaan hehtaarilta vuodesta riippuen kolmestasadasta tuhanteen kiloon, jotkut jopa 1500 kiloa. Haaran tilalla ensimmäiset vuodet olivat parhaat: satoa tuli 500-700 kiloa hehtaarilta. Pari viime syksyä ovat olleet niukempia runsaiden sateiden vuoksi.
– Sato on vaihdellut paljon. Viime syksynä sain hehtaarilta vain sata kiloa. Joinakin kesinä sato voi mennä kokonaan pommiinkin. Mutta siihenhän viljelijä on aina varautunut.
Lannistumisesta ei näy kuitenkaan merkkiäkään. Ensi keväänä kuminan viljelypinta-alaa on tarkoitus laajentaa kymmeneen hehtaariin.
Haara on närpiöläisen Caraway Finlandin sopimusviljelijä.
Vastapuitu kumina kuivataan omassa kuivaamossa, minkä jälkeen se lähtee Närpiöön lajiteltavaksi ja puhdistettavaksi. Suomalainen kumina viedään 99-prosenttisesti ulkomaille paitsi mausteeksi, myös kauneudenhoitotuotteiden valmistukseen. Caraway toimittaa kuminaa 40 eri maahan.
– Suomalainen kumina on hyvin aromikas pitkän ja valoisan kesän takia, Haara huomauttaa.
Kumina on monivuotinen kasvi, josta saadaan sato vasta toisena ja kolmantena kasvukautena. Säästöjä kuitenkin tulee peltotöissä: kylvön ja kasvinsuojelun jälkeen ensimmäisenä vuotena ei peltoa tarvitse puida eikä kyntää. Toisena kasvukautena tarvitsee ainoastaan lannoittaa ja puida.
– Tämä helpottaa syksyn puintikiireitä. Työkustannukset ovat puolet pienempiä kuin viljanviljelyssä.
Haaran mukaan talvi on kuminanviljelyssä herkintä aikaa. Jos lunta on vähän ja keväällä jääpolte pääsee juuristojen kimppuun, kuminasato kärsii. Lakeuden laajoilla ja vähälumisilla näin käy helposti. Oulun korkeudella eletäänkin kuminanviljelyn pohjoisrajoilla.
Haaran mukaan kumina on hyvä esikasvi viljalle. Sen tukevat juuret kuohkeuttavat maata.
– Rikkaruohon torjunta on tehtävä ensimmäisenä vuotena hyvin, jottei kuminan satoisuus kärsi.
Haara sanoo, ettei ole huonoista vuosista huolimatta katunut päivääkään kuminanviljelyyn siirtymistään.
– Kaikkien kannattaa sitä kokeilla. Sopimusyritykseltä saa kerran kaksi vuodessa koulutusta, viljelyneuvoja on puhelimen päässä, ja viljelyoppaat ovat käytettävissä.
– Leipä tästä on tullut ja oman käden jälki näkyy. Ja kun kevätaurinko rupeaa paistamaan, niin kyllä sitä alkaa kummasti polttaa mennä pellolle.