Innokylä on hyvinvointi- ja terveysalan kaikille avoin innovaatioyhteisö osoitteessa www.innkokyla.fi. Innokylä kokoaa alan kehittämistyön tulokset yhteen paikkaan ja tarjoaa hyvän kanavan toimintamallien levittämiseen. Innokylän tavoite on tukea hyvinvointi- ja terveysalan kestävää uudistumista.
Uuden sote-lain tullessa voimaan vuonna 2019, kuntien vastuulle jää kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Meillä on nyt mahdollisuus tarttua toimeen jo tässä vaiheessa. Tutustukaa Innokylän katsaukseen, verratkaa kuntamme jo olemassa olevia keinoja ehkäistä eriarvoisuutta ja syrjäytyneisyyttä katsauksen toimintamalleihin. Kuntalaisella on oikeus olla aktiivisesti mukana kuntansa kehittämisessä.
Innokylän innovaatiokatsaus: Eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen rakennuspalikat on sukellus eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen kehittämistoimintaan ja sen tuottamiin toimintamalleihin. Katsaus tarjoaa sekä kehittäjille että päätöksentekijöille moninaista tietoa eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumiseen liittyen.
Kohderyhmä, joille toimintamalleja kehitettiin, olivat lapset ja perheet, 13-29-vuotiaat nuoret, työttömät sekä ikäihmiset. Juuri ne ryhmät, jotka Kempeleessäkin ovat suurimman avun tarpeessa.
Yhteisiä peruslähtökohtia ovat huolen puheeksi ottaminen ja ongelmiin puuttuminen varhaisessa vaiheessa, asiakkaiden tarpeiden huomioiminen yksilöllisesti ja asiakkaiden osallistuminen tätä koskevan toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen sekä ongelmien kärjistymisen ja syrjäytymisen torjuminen. Toiminnalla koetetaan tukea omien voimavarojen hyödyntämistä, voimaantumista, hyvinvointia, osallisuutta, sosiaalisten verkostojen, vuorovaikutustaitojen ja yhteisöllisyyden luomista sekä arjen ja sen taitojen hallintaa.
Palvelumallien keskeisiä osatekijöitä olivat palvelujen oikea-aikaisuus, niiden vieminen asiakkaan luokse ja kotikäynnit, moniammatillisuus ja -alaisuus, ryhmätoiminnan eri muodot ja vertaisten kokemukset, palvelukokonaisuudet ja -verkostot, sektorirajojen ylittäminen, valmennus, koulutus ja palveluihin ohjaaminen. Toimintamalleista löytyy paljon eriarvoisuuden ja syrjäytymisen torjumisen rakennuspalikoita, joita luovasti yhdistelemällä on mahdollista saavuttaa hyviä tuloksia ennemminkin kuin pitäytymällä vain johonkin tiettyyn toimintamalliin.
Samalla kun suomalaisten hyvinvoinnin ja terveyden taso on jatkuvasti kohentunut, on hyvinvoinnin jakautuminen väestössä muuttunut yhä eriarvoisemmaksi (THL 2015a). Pitkän koulutuksen saaneet, hyvätuloiset tai hyvässä ammattiasemassa olevat elävät keskimäärin pitempään ja terveempinä kuin muut (Prättälä ym.2007), kun taas matalasti koulutetuille ja pienipalkkaisille kertyy keskimääräistä enemmän hyvinvoinninongelmia. Erot ilmenevät esimerkiksi työllisyydessä, toimeentulossa, elinoloissa ja terveyspalveluiden saatavuudessa (THL 2016a). Juuri tähän eriarvoisuuteen meillä Kempeleessäkin on syytä tarttua vielä tiukemmin.
Kansanterveys kohenee tehokkaimmin, kun parannetaan niiden väestöryhmien terveyttä, joissa terveysongelmat ovat yleisimpiä. Terveyseroja kaventamalla voidaan parantaa väestön työ- ja toimintakykyä, laskea kuntatalouden kustannuksia sekä vähentää terveys- ja sosiaalipalvelujen tarvetta ja turvata riittävät palvelut. Esimerkiksi ikäihmisten päivittäinen avuntarve vähenisi puoleen, jos koko väestön toimintakyky olisi samalla tasolla kuin korkeasti koulutetuilla (THL 2016b).
Terveyserojen kaventaminen on asetettu tavoitteeksi kansallisiin strategioihin ja ohjelmiin.
Mikäli sinulla tulee ideoita, mitä uutta Kempeleessä voisi ottaa käyttöön, ole rohkeasti yhteydessä kunnan valtuutettuihin tai viranhaltijoihin. Kuntalainen voi myös tehdä kuntalaisaloitteen, tarkemmat ohjeet löydät sivulta kuntalaisaloite.fi.