LUMIJOKI Lakeuden BioPower Oy:n Lumijoen bioenergiaterminaalialue on saanut mittavan laajennuksen. Terminaalialue kasvoi kutakuinkin kaksinkertaiseksi. Yrityksen toimitusjohtajan Jyrki Pentinpuron mukaan pinta-alaa on nyt noin seitsemän hehtaaria.
– Viime kesänä alue oli niin täynnä, ettei siellä mahtunut kunnolla liikkumaan. Nyt kun meillä on tilaa toimia, terminaalialue avataan myös kuntalaisten käyttöön.
Aiemmin terminaalialueen portit on pidetty suljettuna, mutta nyt bioenergiayritys ottaa vastaan myös kuntalaisten hyötyjätettä. Kotipihalta kertyviä kantoja, risuja, oksia, pihapuita ja muita vastaavia ei tarvitse haalata kaatopaikalle Ouluun asti.
– Esimerkiksi Limingan ja Lumijoen kunnilta puuttuu tällaiset vastaanottopaikat. Yksinkertaistetusti ilmaistuna teemme tästä puumateriaalista polttoainetta, jolla nämä kylät lämpiävät, toimitusjohtaja selventää.
Uutena toimintamuotona terminaalialueella työskennellään myös puujätteen mukana kulkeutuvan maan parissa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi rakennusalueilta terminaaliin päätyvien jätteeksi luokiteltavien kantojen mukana kantautuu maa-ainesta. Aiemmin aines hävitettiin jätemaana, nyt siitä tulee multaa.
– Maa-ainesta kertyy sivutuotteena jatkuvasti. Sitä ei ole aiemmin hyödynnetty mitenkään. Viime talvena tehtiin tutkimukset ja analyysit, että miten sitä saisi hyödynnettyä järkevällä tavalla. Nyt siitä saadaan erittäin hyvää viherrakennusmaata.
Bioenergiayritys perustettiin yhdeksän vuotta sitten. Toimintamalli on hioutunut vähitellen. Pentinpuron mukaan yritys työllistää suoraan tai välillisesti noin kymmenen henkeä. Omia työntekijöitä on kolme.
– Tietenkin kuluneisiin vuosiin on mahtunut kaikenlaista. Bioenergia-ala on haastava kokonaisuus. Pelisäännöt muuttuvat ja vaihtuvat joka vuosi. Nyt meillä on järkevä toimintaketju ja organisaatio, kokonaistoiminta on kannattavaa.
Limingan ja Lumijoen rajamailla, kasitien varressa, tähyillään myös tulevaan. Terminaalin toimintaa pyritään tehostamaan ja kehittämään jatkuvasti.
– Odottelemme vahvistusta ympäristölupaan, jotta voisimme ottaa myös kotitalouksissa kertyvät haravointijätteet hyötykäyttöön. Niitäkin voi hyödyntää mullantuotannossa, Pentinpuro tuumii.
Ympäristöystävällistä ja uusiutuvaa energiaa pitäisi suosia enemmän, tämän tiedostavat päättäjätkin. Siitä huolimatta ylempää tulevat säädökset eivät saa pelkkää kiitosta.
– Tietenkin sitä pitäisi suosia ja sehän on myös valtakunnallinen tavoite. Päätöksentekoon ja toimintamalleihin pitäisi saada enemmän pitkäjänteisyyttä, jotta investoinnit olisivat alalla toimiville yrityksille järkeviä. Tulevaisuutta voisi miettiä seuraavaa talvea pidemmällekin. Puolen vuoden periodit ovat vähän lyhyitä tällaisessa toiminnassa.