Lakeuden ja Rantakylän kouluja suunnitellaan suljettavaksi pikaisella aikataululla. Lakeuden koulu jo ensi syksynä ja Rantakylän koulu syksyllä 2018, mikäli Limingan valtuusto tämän kunnanhallituksen esityksen siunaa.
Pienten kyläkoulujen lopettaminen ei ole tavatonta. Sitä on tapahtunut tämän vuosituhannen aikana tiuhaan ympäri Suomea ja Pohjois-Pohjanmaata.
Lakkautuksia perustellaan säästösyillä. Ryhmäkoot voivat tosin kasvaa, mutta esimerkiksi henkilökuntaa ei tarvitse palkata enää lisää. Kyläkoulujen opettajat näet siirtyvät kyläkouluilta keskuskouluihin. Tällä säästöargumentilla perustellaan esimerkiksi Lakeuden koulun lopettamista.
Kasvatustieteen professori Eira Korpinen on huomauttanut, että aina säästöjä ei ole saavutettu kyläkouluja lakkauttamalla. Opettajien palkoissa voidaan toki aluksi säästää. Mutta ajan kuluessa huonoja seurauksia alkaa pulpahdella.
Koulukuljetusten kustannukset nousevat koko ajan. Isoissa ryhmissä oppimis- ja keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten oppimismenestys huononee entisestään. Oppilaan oma tapa oppia ja hänen yksilölliset ominaisuutensa on erittäin vaikea ottaa huomioon isoissa opetusryhmissä. Lapsilla ja nuorilla on vaara syrjäytyä.
Näin asian näkee Eläköön kyläkoulu -kirjankin toimittanut Korpinen.
Kyläkoulut ovat Korpisen kuvauksen perusteella jo pitkään toteuttaneet uutta opetussuunnitelmaa. Kyläkouluissa on opittu tekemällä. Kyläkouluissa on tutkittu ympäristöä ja elämän eri ilmiöitä. Niissä on pidetty seikkailukouluja.
Korpinen tähdentää, että kyläkoulu on ollut edelläkävijä vuosiluokkiin sitoutumattomassa opetuksessa jo kauan. Pienissä kyläkouluissa oppilaat ovat aktiivisia ja tekevät itse, ja opettajan tehtävä on olla työnjohtaja tai ohjaaja.
Olen ollut onnekas saadessani itse käydä kyläkoulua. Yhtä onnekkaita ovat olleet lapseni, joskin kiitän onnen lisäksi hieman myös itseäni. Edellisen kerran asuinkuntaa valitessani yksi tärkeimmistä kriteereistä oli: kyläkoulu on lähellä eikä sitä olla lakkauttamassa.