Eläk­keen­saa­jien juh­la­kon­ser­tis­sa kuul­laan isän­maal­li­sia säveliä

Vuokot ja Veikot ovat esiintyneet yli yhdentoista vuoden ajan. Kuorossa on parisenkymmentä esiintyjää.
Vuokot ja Veikot ovat esiintyneet yli yhdentoista vuoden ajan. Kuorossa on parisenkymmentä esiintyjää.
Kuva: Heli Rintala

OULUNSALO Salonpäässä sijaitsevalta Oulunsalon kylätalolta kantautuu voimallinen laulu ulos asti. Rantalakeuden Eläkkeensaajien sekakuoro Vuokot ja Veikot harjoittelee tulevaa juhlakonserttia varten.

Kuoron johtaja Niilo Kiviniemi istuu pianon takana ja säestää Vuokkoja, jotka laulavat J.L. Runebergin sanoittamaa laulua Joutsen. Muutaman vuokon mielestä tempo oli liian nopsa.

– Mutta jos hidastetaan, niin ongelmaksi tulee se ra-aa-kas-taa, huomauttaa Kiviniemi.

Pienen harjoittelun jälkeen saadaan kompromissi: tempo hieman hidastuu, eikä kukaan raakastakaan.

Perjantaisissa harjoitukset ovat läpimeno Säkeitä ja säveliä satavuotiaalle Suomelle -juhlakonsertista.

Kerttu Mömmö johdattelee kuulijat seuraavan laulun taustoihin. Välillä Rita Kumpulainen lukee otteita tuoreesta runokirjastaan.

Ja Vuokot ja Veikot laulavat, välillä erikseen ja enimmäkseen yhdessä.


Kuoro esittää yhteensä 25 isänmaallisuudesta ja kotiseuturakkaudesta kertovaa laulua. Lauluja alettiin treenata syyskuussa, eikä mikään niistä kuulunut entuudestaan kuoron ohjelmistoon.

– Paljon kokeiltiin sellaisiakin lauluja, joista muutaman harjoituskerran jälkeen todettiin, ettei tämä ole hyvä, kertovat Jouni Niemisalo ja Niilo Kiviniemi.

Perinteisempien kappaleiden ja kansanlaulujen lisäksi ohjelmistoon valikoitui vähemmän tunnettuja valintoja. Esimerkiksi Mikko Ranta laulaa Jamppa Tuomisen tunnetuksi tekemän Meren rannalla -kappaleen. Kiviniemi sovittu foxin keinuvaksi laulelmaksi.

Jouni Niemisalo sai taas laulettavakseen Jussi Asun tekemän rempseän Kirijeen sulle kirijoonta, jossa jätetty nuorimies haikailee Ruotsiin lähteneen hellunsa perään.

– Aina kun on jokin huumorilaulu, niin minulle ne sitä tyrkyttävät laulettavaksi, Niemisalo moitiskelee naureskellen.

Hartaampiin tunnelmiin vie Eino Leinon runoon sävelletty Nocturno ja Frederick Paciuksen mahtipontinen Suomen Laulu.

Erityiseksi hetkeksi Niemisalo mainitsee runon, jonka Hanna Nauska kirjoitti nuorena tyttönä juuri sodan päätyttyä.

Runo kuvaa helpotusta, kiitollisuutta ja toivon heräämistä rauhanajan alkaessa.

– Hanna lausui tämän runon minulle kerran, kun olimme Soinnukkaiden kanssa Saarenkartanossa laulamassa. Nauhoitin runon heti kännykkääni ja kirjoitin myöhemmin ylös. Saimme Hannalta luvan esittää sen myös tässä konsertissa, Niemisalo kertoo.


Säkeitä ja säveliä satavuotiaalle Suomelle -konsertti Kempeleen nuorisoseuralla lauantaina 25.2. kello 16.

Ilmoita asiavirheestä