Keväällä päätimme lähteä kesäretkelle Leville samaan aikaan, kun siellä järjestetään kolmen aluejärjestön kesäpäivät sekä Lapin Aluejärjestön 45-vuotisjuhla. Lähtijöitä ilmoittautuikin iso linja-autollinen. Mukaan mahtui jäsenistön lisäksi muutama turistikin, joista toivomme myöhemmin tulevan jäseniä joukkoomme.
Lähdimme Kempeleestä sunnuntaiaamuna yhdeksän aikaan, jotta ehdimme perille hyvissä ajoin. Matka menikin hupaisasti, kun puheenjohtaja Veikko Keränen ja matkavastaava Pauli Hepo-oja kertoivat matkalla yhdistyksen tulevista asioista.
Kahvittelu sujui reippaaseen tyyliimme Lapintuulessa ja ruokahetki vietettiin Pellossa, Ravintola Grannissa.
Majoituimme Hotelli Levitunturiin, ja niinpä seuraavaksi tulikin aika tutustua kylpylän tarjontaan. Illalla oli karaoketanssit ja laulajia riitti koko illaksi.
Maanantaina nousimme ylärinteen Ravintola Panoraman ja Kokouskeskus Summitin maisemiin nauttimaan maisemista ja kolmen aluejärjestön juhlasta. Juhla oli lämminhenkinen ja jätti ajattelun aiheita muun muassa paneelikeskustelun pohjalta. Tanssiaiset tilaisuuden lopuksi kruunasivat juhlan. Musiikista vastasi paikalliset muusikot.
Tiistaina ennen Lapin aluejärjestön juhlaa teimme kiertoajelun bussilla Levitunturin ympäri. Nousimme myös lähes Levi tunturin huipulle. Huikeiden näkymien jälkeen oli aika asettua Summitin auditorion pehmoisille tuoleille nauttimaan mainiosta ohjemasta. Lapin aluejärjestö oli suunnitellut ohjelman, jossa oli kerrottu elämän kirjoa taidokkaasti laulaen, lausuen ja näytellen.
Ohjelmaosuuden jälkeen nautimme tarjoilusta sekä tanssimme. Järjestelyt oli hoidettu hyvin Summitin osalta. Oli mukava jutustella tuttavien kanssa ja tulla tutuksi muissakin yhdistyksissä toimivien henkilöiden kanssa.
Tällaisia tapahtumia tulisi olla useamminkin - yhdessäoloa samassa elämänvaiheessa olevien kanssa.
Palasimme molempina iltoina hotellille notkuvien päivällispöytien ääreen. Nautimme ruoasta ja toistemme seurasta kukin tavallansa.
Keskiviikkoaamuna lähdimme kohti Kempelettä. Matkalla tutustuimme Kukkolankoskeen ja nappasimme valokuvan muistoksi reissulaisista. Niin meno kuin paluumatkoilla pidimme arpajasia, joihin palkinnot oli saatu lahjoituksina.
Matka taittui turvallisesti, sillä kuljettajanamme oli Pentti Partanen meidän omasta paikallisyhdistyksestämme. Kiitos kaikille matkaan osallistuneille.
Jään innolla odottamaan seuraavaa yhteistä retkeämme.