KEMPELE Kunnan keskustassa liikennettä riittää. Ohi vilistää autoja, pyöräilijöitä, kävelijöitä, vaikka keli onkin lumisateineen ja tuulenpuuskineen kehno. Hetken tarkkailulla voisi sanoa, että kyllä, ihanhan näkymä pienen kaupungin arjesta menisi.
Viimeisimpään, viime vuonna tehtyyn aloitteeseen kaupungiksi siirtymisestä Kempeleen kunnanhallitus totesi, että mitään estettä muutokselle ei ole. Valtuuston nuijima päätös riittäisi nimikkeen hakuun.
Ilmassa leijuu silti monia kysymyksiä. Tärkein niistä varmasti on se, mikä oikeastaan muuttuisi? Epätietoisuuttakin on liikkeellä, eikä tietoa ole vielä juurikaan tihkunut kuntalaisille asti.
Keskustassa sijaitsevan Kolme tähteä -kahvilan yrittäjä Leena Tähti uskoo, ettei kaupungiksi muuttumisella ole juurikaan vaikutusta yrityksen arkeen.
– Ei se mahda asiakkaita lisätä, oli paikka sitten kunta tai kaupunki. Ei se titteli tuo autuutta, hän naurahtaa.
– Sen sijaan mietityttää näin veronmaksajan näkökulmasta, että kuinkahan kallis operaatio se sitten olisi. Hienoltahan se kuulostaa, mutta kustannukset ja vaikutukset ovat vielä aika hämärän peitossa. Olisi hyvää tietää, mitä se toisi tullessaan.
Ennemminkin Tähti näkisi mielellään kunnan satsaavan vetovoimaansa konkreettisin keinoin. Matkailun ja turismin lisääntyminen piristäisi myös paikallisten yritysten toimintaa.
– Toki, jos sellainen lisääntyy kaupungiksi muuttumisen myötä, niin oikein positiivista olisi.
Kanta on siis vielä epäileväinen, mutta kuulemma muutettavissa, jos perustelut riittävät.
Samoissa tunnelmissa on myös Keijun kukkapuodin Sirpa Korento. Hänkään ei usko, että kaupungiksi siirtyminen vaikuttaisi liiketoimintaan.
– Isäni huolen jaan kuitenkin siinä, että tuoko kaupunki tullessaan myös kalliit maksut? Ikävää olisi, jos asuminenkin kallistuisi kaupungin hintoihin ja kuntalaisten kustannukset nousisivat, hän toteaa.
Kaupunkimiljöötäkään ei Korento Kempeleeseen enempäänsä tahtoisi. Hänestä kunnan tulisi pysyä sellaisena kuin se on nyt, hieman kotikutoisena ja lämminhenkisenä, joka sopii nuorille perheille.
– Tällaisten kaupunkijuttujen sijaan olisi hienoa, jos kunta panostaisi inspiroivaan ilmapiirin ja yleiseen viihtyvyyteen, vaikka puistoihin. Esteettisen alan ihmisenä pidän tärkeänä myös sitä puolta, sellainen lisää varmasti vetovoimaa.
Hieman vastaanottavaisemmin kaupunki-titteliin suhtautuvat K-Supermarketin parkkipaikalla kuulumisiaan vaihtavat Mikko ja Riku.
Miehille ei niinkään ole väliä, asuvatko he tulevaisuudessa Kempeleen kunnassa vai kaupungissa, mutta uskovat, että kaupunki vetoaa tietynlaisiin ihmisiin enemmän.
– Ehkä sillä saadaan tänne muuttovirtaa etelästä, miehet toivovat.
– Ei muutosta pidä vastustaa muutoksen vuoksi. Jos enemmistö niin haluaa ja siitä oikeasti jotain hyötyä jollekin taholle on, niin antaa mennä. Kunhan ei kenenkään asemaa tee huonommaksi.
Kaupunki-hankkeen vaarana kaksikko näkee mahdollisen kilpailun Oulun kanssa.
Vastakkainasetteluun ei heidän mukaansa kannata lähteä, vaan panostaa yhteistyöhön.
Mahdollinen matka kaupungiksi on kuitenkin vielä aluillaan.
Mielikuva Kempeleen kaupungista ei silti ole kovinkaan kehno: vajaalla 20 000 tuhannella asukkaallaan se olisi Pohjois-Pohjanmaan kolmanneksi suurin kaupunki. Puitteet ovat siis kunnossa!
Tällaisen pienen otannan perusteella kuntalaiset kaipaavatkin eniten lisää tietoa muutoksen hyödyistä ja haitoista.