Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta maakunnallisesti pohtineiden työryhmien raporteista puuttuu konkretia, mutta kaavaillut suuntaviivat eivät kuulosta pelkästään hyvältä lakeuden asukkaiden silmin. Maakunta jaettaisiin kolmeen tai neljään toiminta-alueeseen, joissa puolestaan olisi 4-5 laajemman tason aluekeskusta. Noiden keskusten optimaaliseksi väestöpohjaksi on väläytelty 30 000 - 40 000 asukasta.
Sote-keskuksia puolestaan perustettaisiin noin 5 000 ihmisen väestöpohjalle. Karkeasti pääteltynä se tarkoittaisi alueellamme esimerkiksi Hailuodon ja Lumijoen nykyisten terveyskeskusten sulkeutumista.
Tilalle saattaisivat tulla esimerkiksi liikkuvat palvelut. Myös digitaalisia palveluita uudistuksen yhteydessä korostetaan. On kuitenkin muistettava, että se iäkkäin kansanosa, joka eniten terveyspalveluja käyttää, ei vielä ole täysin digimaailmassa. Myöskään haja-asutusalueiden tietoverkot eivät ole sillä tasolla, että lääkärin vastaanotolle voisi joka paikassa pyrkiä videoyhteyden avulla.
Kysymyksiä on paljon. On toivottavaa, että niihin saadaan kevään kuluessa vastauksia, jotta myös palveluiden käyttäjät pääsevät lausumaan oman arvionsa uudistuksesta. Tärkeintä olisi, ettei palvelu heikkenisi, vaan erilaisten uusien palvelukokonaisuuksien avulla paranisi. Haja-asutusalueiden tyhjentymistä ei saa nopeuttaa sillä, että palvelut viedään kauas käyttäjistä. Pelkkien renkaiden varassa tai tietokaapeleissa tarjottavan palvelun varaan ei saa tyytyä.
On kuitenkin hyvä, että perinpohjaisesti mietitään mitä asioita sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta voidaan tehdä toisin, paremmin ja kustannustehokkaammin. Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että asukkaita eriarvoistetaan asuinpaikkansa mukaan.