KEMPELE Kempeleen Sosialidemokraattien juhlaa vietettiin lauantaina Ylikylän yhtenäiskoululla.
Yhdistys perustettiin Kempeleeseen ensimmäisen kerran vuonna 1900 Etu-Korpelan talossa. Sen toiminta kuitenkin hiipui ja nykyinen työväenyhdistys perustettiin vuonna 1937.
– Siihen on siis syynsä, että tänään vietämme 80-vuotisjuhlaa, emmekä 117-vuotisjuhlaa, yhdistyksen puheenjohtaja Jouko Etelä kertoi.
Kunnan tervehdyksen juhlassa esittänyt kunnanjohtaja Tuomas Lohi puolestaan sitoi työväenliikkeen synnyn Kempeleen kunnan perustamiseen ja Suomen itsenäisyyden alkuvaiheisiin.
Teollisuuden vahvistuminen ja työväestön synty osui samaan aikaan nykyisen kuntakentän synnyn kanssa.
– Suomalaiset alkoivat pohtia omia arvojaan. Samanmieliset ihmiset kokoontuivat yhteen ja niin syntyi puoluekenttä. Kempeleen demarit ovat olleet alusta alkaen merkittävä osa kunnan historiaa. Nykymuotoisen Kempeleen vaiheissa, 1960-70 –luvun vaihteessa se on ollut erittäin vahvasti mukana.
Sosialidemokraattisille arvoille on Lohen mukaan edelleen tarvetta.
– Demareiden arvot – vapaus, veljeys ja tasa-arvo – ovat edelleen relevanttia tavaraa. Niiden varaan on hyvä rakentaa Suomea ja Kempelettä.
Samalla linjalla oli myös eduskunnan terveiset tilaisuuteen tuonut kansanedustaja Tytti Tuppurainen. 100 vuotta täyttävän Suomen juhlavuosi antaa Tuppuraisen mukaan aiheen pohtia viestiä, joka liittyy itsenäisen valtion rakentamiseen.
– Yhdessä on sodittu ja kaikki on pidetty mukana senkin jälkeen. Se on Suomea yhdessä pitävä voima – samanarvoisuus, hän muistutti.
Juhlapuhujaksi demareiden päivään oli saatu europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari. Kempeleen omaksi edustajaksi esitelty Jaakonsaari avasi sukuhistoriaansa puheensa aluksi.
Edellisessä Kempeleen historiassa hän kertoi löytyvän vanhan kuvan vuodelta 1918. Kuvassa on joukko Kempeleen tiilitehtaan työläisiä. Miesten joukossa seisoo yksi nainen, ja tuo nainen oli Jaakonsaaren isoäiti Liisa Ollakka.
– Luuta-Liisa teki luutia elättääkseen perheensä, hän kertoi.
Viimeiset vuotensa isoäiti eli vanhainkoti Teppolassa. Vanhainkodissa vieraillut Jaakonsaari kertoi isoäidin olleen tyytyväinen, vaikka kävijöiden silmin paikka näytti ankealta. Yhdessä huoneessa kun saattoi olla puolenkymmentä vanhusta hoidettavana.
– Ruoka kuitenkin tuotiin valmiin,a samoin vaatteet ja vuoteet. Saunaankin isoäiti kehui pääsevänsä. Hänelle Teppola oli siis taivas.
Toisenkin merkittävän kuvan Jaakonsaari kertoi löytäneensä historiasta, ja sekin kertoi Jaakonsaarelle äärettömästä köyhyydestä. Kyseinen kuva oli otettu vanhasta kempeleläisestä kodista, maahan kaivetusta ”tönöstä” eli turpamökistä. Köyhyys kuvasi Kempelettäkin Jaakonsaaren mukaan monta vuosikymmentä.
– Enää Kempelettä ei kuitenkaan pilkkaa kukaan. Kempele kuuluu Euroopassa harvalukuisten kuntien ja alueiden joukkoon, joilla koko kansan elintaso on noussut 20 viime vuoden aikana. Siis koko kansan, ei vain osan kansalaisista.
Europarlamentaarikko nosti puheessaan esille myös nykyaikaan liittyvä ääri-ilmiöt ja niiden suosion nousun Euroopassa. Jaakonsaari huomautti historian toistavan itseään.
– Demarit työnnettiin syrjään Suomen eduskunnasta 1930-luvulla, Lapun liikkeen vaikutuksesta. Siitä huolimatta demarit puolustivat parlamentarismia, vaikka heille ei annettu tilaa eduskunnassa. Suomi säilyikin demokratiana.
Nykyajassa havaittavat ääri-ilmiöt ovat Jaakonsaaren mukaan saaneet uusia muotoja. Niiden toimintatapa on kuitenkin entuudestaan tuttu. Resepti on Jaakonsaaresta vanha.
– Ääriliikkeissä etsitään syyllisiä pahaan oloon. Ja kuten aina ääriliikkeessä, pelko kasvaa vihaksi ja viha vihateoiksi.
Kansaa Jaakonsaari ei kuitenkaan halunnut tilanteesta syyttää. Hän totesi ihmisten äänestävän aina oikein, mutta hän uskoi pelon ohjaavan äänestyksiä.
– Ja se pelko on aiheellinen. Ihmiset pelkäävät irtisanomisia ja kokevat epävarmuutta. He eivät hallitse enää arkeaan. Elämme tällä hetkellä aikaa, ettemme voi sanoa lapselle tämän tulevaisuuden olevan parempi kuin omamme, Jaakonsaari huomautti ja jatkoi:
– Näihin pelkoihin populisti löytää taikasauvan. Syyllisiä ovat turvapaikanhakijat. Mutta näinhän ei tietenkään ole.