Tyrnävä Jo ensi kesänä Tyrnävän perunapeltojen yllä pörisee kauko-ohjattavia pienoishelikoptereita eli droneja kuvaamassa perunakasvustoja hyperspektrikameroilla. Hyperspektrikuvauksella kerätään vertailuaineistoa, jotta lähitulevaisuudessa voidaan jo ilmakuvien perusteella kertoa, missä muhii kasvitauteja, missä pellossa ravinnetasapaino ei ole kohdillaan tai millä lohkolla salaojitus ei toimi kunnolla.
– Tällä hetkellä joudumme käymää kasvustot rivi riviltä läpi löytääksemme poistettavat yksilöt, kertoo Suomen Siemenperunakeskuksen kehityskoordinaattori Anu Kankaala.
– Hyperspektrikuvauksen avulla saatava yleiskatsaus perunaviljelmien tilanteesta helpottaa tätä työtä valtavasti. Jos tähän informaatioon saisi vielä yhdistettyä gps-paikantamisen, tietäisi heti, mistä sairastunut yksilö on.
Kankaala mainitsee perunoiden tyypillisimmiksi riesoiksi perunan Y-viruksen, tyvimädän ja perunaseitin. Kuvaustekniikan avulla taudintorjuntaan voidaan ryhtyä nopeasti. Kustannuksia, aikaa ja vaivaa säästyisi.
Suomen Siemenperunakeskuksen noin parillakymmenellä sopimusviljelijällä on yhteensä noin 300 hehtaarin siemenperunaviljelmät High Grade -alueella.
HYPE TKI -hanke käynnistyi Oulun ammattikorkeakoulun luonnonvara-alalla, ja hankkeessa ovat mukana myös rakennus- ja informaatioteknologia. Projektipäällikkö Mikko Posio alkoi pohtia, miten jo pitkään satelliittitekniikassa käytettyä hyperspektrikuvausta voitaisiin hyödyntää arjessa. Kameroiden sekä helikoptereiden hinnat olivat laskeneet ja laitteiden hankkiminen alkoi olla mahdollista.
– Halusimme tutkia, kehittää ja opettaa tätä tekniikkaa ja päästä alan eturiviin, Posio perustelee.
HYPE-hankkeen yhteistyökumppaneiksi löytyivät Suomen Siemenperunakeskuksen lisäksi Luonnonvarakeskus, HZPC Kantaperuna ja Mitta Oy.
Hankkeessa hyperspektrikuvausta aiotaan sovelletaan myös ympäristökartoittamiseen ja -seurantaan. Kolmantena osa-alueena on rakentaminen: kuntokartoitukset, maaperäkartoitukset ja kalliorakentaminen.
– Hyperspektrikameroilla voidaan kuvata kokonaisia asuinalueita ja tehdä korjausrakentamisarviointeja. Kuvauksella voidaan havaita leväesiintymiä, jotka voivat indikoivat vesistön tilaa, Posio kertoo.
Ihminen näkee valoa, jonka aallonpituus on 400 – 800 nanometriä. Hyperspektrikuvauksessa kamera kuvaa vain tietyllä, hyvin kapealla aallonpituusalueella. Valittuja aallonpituusalueita voi olla useita, joillakin kameroilla jopa satoja. Näin hyperspektrikuvauksella saadaan haluttu informaatio.
Aluksi projektissa kootaan vertailudataa; hyperspektrikuvien lisäksi tarvitaan maaperä- ja kasvinäytteitä.
– Datan käsittely on haastavaa, sillä materiaalia kertyy paljon. Ammattikorkeakoulun viestintä- ja tietotekniikan osaajat koodaavat sopivaa ohjelmaa ja tietopankkia kerätylle datalle. Jos tästä jonain päivänä halutaan arkipäivän palvelua, dataa on pakattava pienemmäksi, Posio sanoo.
HYPE TKI -hanke on kolmivuotinen, ja tällä hetkellä on käynnissä laitteiden tarjouskilpailu. Jo kuluvan syksyn aikana on tarkoitus päästä kuvaamaan maatalousalueita ja rakennuksia. Perunapeltojen kuvaaminen alkaa kesällä 2017.
– Hankkeen keräämä tieto tallennetaan datapankkiin kaikkien saataville hankkeen päätyttyä. Toivottavasti alalle tulee palveluntarjoajia, jotka käyttävät dataa hyväkseen, Posio toivoo.
– Mielenkiinnolla odotan ensi kesää, sanoo Kankaala.