Liminka Drone on asetettu lähtöalustalleen Uusi-Sohlon nurmilohkon reunaan. Parin minuutin säädön jälkeen kauko-ohjattava kopteri ohjataan yläilmoihin. Napin painallus ohjauslaitteesta ja lennokki lähtee kuvausreissulle. Se lentää aiemmin määrätyn reitin mukaan GPS-paikannuksen avulla. Drone ottaa valokuvia ja multispektri-kuvia 140 metrin korkeudesta. 15 hehtaarin pellon kuvaamiseen kuluu aikaa reilut 10 minuuttia.
Valokuvista muodostettu ortoilmakuva paljastaa esimerkiksi talvituhojen laajuuden ja muut ongelma-alueet. Vihreän eri sävyistä voi tulkita eri lohkojen tilannetta paremmin kuin maan tasolta.
Multispektrikamera kuvaa koko kasvin heijastaman spektrin, myös ne aallonpituudet, joita silmä ei näe. Kuvista tuotetaan indeksikarttoja, joista näkee pellon eri osien biomassan. Aiemmin indeksikarttoja on voinut saada ilma- ja satelliittikuvista, harvakseltaan.
– Viljelijän oma drone antaa mahdollisuuden tarkempaan kuvaukseen. Kasvuston tilaa voi seurata myös koko kasvukauden, kertoo tutkija Roope Näsi Maanmittauslaitokselta.
Yleistynyt tekniikka ja halvenneet hinnat ovat nyt mahdollistamassa dronejen käytön myös yksittäisille viljelijöille.
Viime keskiviikkona pidetty lennokkikuvausnäytös kuuluu Luonnonvarakeskuksen OPAL-Life hankkeeseen, johon kuuluu 20 pilottitilaa ympäri Suomea.
Hankkeen ideana on luoda käytäntöjä, joilla ympäristöhyödyt ja tilan kannattavuus sekä tuottavuus saadaan tukemaan toisiaan. Kopterin kuvat ja mittaukset auttavat peltojen tehokkaan käytön suunnittelussa.
– Aineiston avulla tuotantopanokset voidaan kohdistaa kaikkein tuottavimpiin peltolohkoihin ja heikomman vasteen lohkoihin voidaan taas panostaa vähemmän. Näin saadaan kasvatettua satoja ja samalla vähennetään päästöjä, selventää Vera Kauppinen Luonnonvarakeskuksesta.
Projektin puitteissa on kehitteillä pellon käyttöä optimoiva työkalu, jonka yksittäinen viljelijä voisi ottaa tulevaisuudessa käyttöönsä. Työkalu yhdistää dronen kuvat, satelliittiaineistot, maaperämittaukset ja viljelijän omat havainnot.
Työkalu voisi suosittaa viljelijälle suoraan, mille lohkoille kannattaa panostaa. Se ottaisi myös maatalouteen liittyvät säännökset huomioon.
Luken pilottihankkeeseen osallistuva liminkalainen viljelijä Tuomas Sohlo on tämän kesän ajan seurannut kopterin pörräämistä pellollaan. Kunhan työkalu kehittyy, hän harkitsee oman dronen hankkimista, vielä sellaiselle ei ole oikein käyttöä. Erityisesti hän toivoo sovelluksia, jotka auttavat sopivan lannoitetason löytämisessä. Muitakin käyttökohteita kopterille tulee mieleen.
– Dronella voisi tarkistaa salaojaputkien kunnon, tai onko kaikki karja tallessa ja aidat ehjiä. Uskoisin, että ne tulevaisuudessa ne yleistyvät maataloudessa, Sohlo miettii.
Jos drone auttaa havaitsemaan ongelmat ajoissa tai ennaltaehkäisemään niitä, saattaisi hankinta maksaa itsensä takaisin ajan myötä.