TYRNÄVÄ Christian Lankinen nostaa pöydälle kaksi pientä pulloa. Toisessa niistä lukee pakurituplauute, toisessa väinönputkituplauute. Uutteet ovat vasta koe-erä, mutta niitä on tarkoitus vielä jossakin vaiheessa tehdä hänen yrityksensä tiloissa asiakkaille asti.
– Tuplauutteessa saadaan kaikki irti lääkesienistä, ja varsinkin niiden parantavat aineet. Uuteen on todettu nostavan ja muokkaavan ihmisten immuniteettia. Erityisesti on tutkittu lakkakääpää, joka on Aasiassa todella yleinen yleisrohdos, Lankinen esittelee.
Uutteiden valmistukseen on kuitenkin vielä matkaa. Christian Lankinen perusti yrityksensä, joka toimii nimellä Nordic Fungi, vasta kolmisen vuotta sitten.
Taustalla on Lankisen oma herääminen luontoasioissa. Ensin Vaasan yliopistossa kauppatieteiden maisteriksi valmistunut Lankinen kiinnostui permakulttuurista, jossa korostetaan luonnon kunnioittamista ja resurssien säästämistä. Sitten hän lähtikin jo opiskelemaan Rovaniemelle metsätalousinsinööriksi.
– Siinä tapahtui hidas herääminen. Ymmärsin kauppatieteiden olevan ihmisen luomaa teoriaa, joka ei perustu sen enempää luonnonlakeihin kuin fysiikkaan. Tajusin vähitellen, että haluan olla lähempänä luontoa ja etenkin ruuan tuotantoa, hän kertoo.
Sienet ja varsinkin pakurit Lankinen löysi tutustuttuaan luonnontuotteisiin. Innostus lähti liikkeelle Jaakko Halmetojan kirjoituksista.
– Ensin ajattelin lakkakäävän maahantuontia, mutta sitten aloin miettiä, että miksi ihmeessä niin tekisin. Selvitin asiaa ja huomasin, että sienten viljely on varsin helppoa, Christian Lankinen kertoo.
Lapin ammattikorkeakoulun ideakilpailun voitto antoi startin luonnontuotteiden ja etenkin sienten viljelyyn.
– Kisasta sain rahoituksen ja pystyin hankkimaan ammattimaiset välineet sienten viljelyyn.
Ensimmäiset koekasvatukset alkoivat keväällä 2013. Kasvatuspaikaksi valikoitui Lankisen isän omistama vanha talo ja sen pihapiiri Tyrnävältä. Koeviljelyssä on tähän mennessä ollut koivuvinokasta, siitaketta ja lakkakääpää.
– Tähän mennessä viljely on tapahtunut omaan käyttöön. Kiinalaiset myyvät lakkakääpää niin halvalla, ettei sen tuotanto kannata kuin passivisena pölkky- ja kantoviljelynä kuusimetsän pohjalla. Siksi ensi kesänä on tarkoitus ryhtyä jalostamaan ja valmistamaan uutteita, Lankinen selventää.
Lankisen yritys ei siis myy sieniä, vaan tarvikkeita sienten viljelyyn puutarhureille ja metsänomistajille. Puutapit, joihin on istutettu suomalaista sienirihmastoa, on päätuote.
– Tappien avulla voi viljellä mitä tahansa sieniä, mutta pakurikääpä on paras, jos metsänomistajana haluaa saada lisätuloa.
Pakurin kasvatusta on tutkittu Suomessa valtakunnallisessa Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa. Christian Lankisen mukaan Suomi on itse asiassa ainoa maa Korean lisäksi, jossa pakurin viljelyä on tutkittu yhtä laajasti.
Luonnonvarakeskus aloitti tutkimuksen vuonna 2013. Sen tavoitteena on selvittää sekä pakurin että sienen viljelyn mahdollisuuksia.
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mikko Kurttila toteaa sienten ja pakurin viljelyyn liittyvän mahdollisuuksia saada merkittävästi korkeampaa tuottoa hieskoivulle kuin pelkästään sen myymisellä raakapuuksi.
– Tulokset ovat lupaavia, mutta pakurin viljelyyn liittyy myös riskejä. Jos puuaines menee pilalle, ei tule myöskään voittoa, Kurttila sanoo.
Lankisen yritys on ensimmäisten joukossa, jotka tuovat viljelymahdollisuuden metsänomistajien ulottuville. Toinen vastaava yritys löytyy Etelä-Suomesta. Lankisen mukaan yritystoiminnan kasvua hidastaa se, että tieto pakurinviljelystä ei ole vielä kantautunut kovin pitkälle.
– Pari ensimmäistä vuotta teimmekin töitä mielenkiinnosta. Nyt alkaa vasta tulla tulosta, kun metsänomistajat ovat alkaneet havahtua pakurin tuotannon antamiin mahdollisuuksiin.
Kasvattaja saa sadon onnistuessa tuottoa lyhyellä kiertoajalla. Pakuri tuottaa satoa 8-10 vuoden jälkeen. Yhdestä puusta voi Lankisen mukaan odottaa kaksi kiloa pakuria. Kun kuivatetun pakurin kilohinta liikkuu 33-55 eurossa, voi hyvään lisätuloon päästä jo 20 puun avulla.
– Pakurinviljely soveltuukin erittäin hyvin maaseudun asukkaille. Istutustyö tehdään kerran. Kahdeksan vuotta siitä puusta voi korjata ensimmäisen sadon. Tämän jälkeen koivu soveltuu vielä polttopuuksi tai toiseen pakurisatoon, Christian Lankinen kuvailee prosessia.
Sienten viljely toimii samalla tavoin kuin pakurin, mutta se tapahtuu kuolleessa puussa.
– Yksi hyvä väylä ruokasienten myyntiin voisi olla Reko-lähiruokapiiri. Sen kautta voi saada myytyä pienempiäkin eriä. Tuottokin on parempi kuin isoille tukuille myytäessä.