– Vuoden 1918 osalta keskeinen paikka on rautatieaseman alue. Taisteluja täällä ei käyty, mutta suojeluskuntalaiset katkaisivat radan ja Temmesjoen sillan räjäytystä yrittäneiden punaisten vetureista toinen syöksyi radalta. Punakaartilaiset pakenivat, eikä suojeluskuntalaisilla ollut kunnon aseita, jotta he olisivat voineet ryhtyä taisteluun.
Sisällissodassa kempeleläisiä kuoli kuusi. Kaksi vankileirillä, kolme valkoisten joukossa rintamalla ja yksi sivullisena Oulun valtauksen yhteydessä.
Pyöräretkue pysähtyi myös Ollilan talon kohdalla, jonka isäntä oli aikoinaan Kempeleen mahtimiehiä.
– Oulun valtaukseen lähteneet lakeuden miehet pysähtyivät Ollilassa, Lampela tietää.
Yksi pyöräretkeen osallistuneista oli kempeleläinen Arvo Roininen, jonka kulkupelinä oli Ruotsin armeijan Husqvarna 50-luvulta.
– Tämä on minun ykköspyöräni, avain ykkönen kuntopyöränä. Tämä on raskas polkea eikä rullausominaisuuksia ole lainkaan, mies veisti.
Pyöräilystä hän innostui jo nuoruudessaan opiskellessaan Lahdessa. Asunto oli Helsingissä.
– Pyöräilin aina viikonlopuksi kämpille. Silloin ei vielä ollut moottoritietä Lahden ja Helsingin välillä, niin olin pyörällä nopeammin perillä kun muuta olivat autolla.
Alunperin utajärvinen Roininen on asunut Kempeleessä kolmisenkymmentä vuotta.
– Paikallinen kulttuurielämä on jäänyt vähälle. Työvuosina olin aina töissä ja vapaat mökillä, niin eri nähtävyydet ovat jääneet kokematta. Siksi päätin lähteä nyt matkaan.
Kotiseutupyöräily on järjestetty Kempeleessä kymmenkunta kertaa. Nyt osallistujia oli ennätysmäärä.
