Eilen julkaistu Rantalakeuden aprilliuutinen meni täydestä monessa paikassa. Jutussa haastateltu Marjukka Manninen kertoo soittoja tuleen Helsingistä asti.
Ohessa eilen julkaistu verkkouutinen:
Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen kariuduttua Pohjois-Pohjanmaalla ei ole jääty nukkumaan. Maakunnan sotetoimijat ovat yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin liittojen sekä keskeisten kuntakeskusten johtajien kanssa neuvotelleet yhteistyöstä Ruotsin Norrbottenin ja Lapplandin hallintoalueiden kanssa uudesta, valtakunnanrajan ylittävästä sotemallista.
Ideana on luoda Kainuun maakuntamallin tapainen, mutta laajempi ja moniulotteisempi sosiaali- ja terveydenhuollon kattoyksikkö, joka koordinoisi niin Pohjois-Suomen kuin Pohjois-Ruotsin sotepalvelujen järjestämistä.
Rantalakeuden tietojen mukaan myös EU on suhtautunut kahden maan yhteiseen ratkaisuun suopeasti. Ongelmaa ei pitäisi syntyä myöskään Suomen perustuslain näkökulmasta. Jos uusi hallitus lähtee työstämään uutta valtakunnallista sotemallia, voidaan Pohjois-Suomi jättää siitä erilleen. Tätä mahdollisuutta on kiitelty esimerkiksi Helsingin kaupungintalolla.
– Olemme jo selvittäneet keskeiset asiat molemmissa maissa. Tämä on Euroopankin mittakaavassa mielenkiintoinen kokeilu, jonka uskon toimivan ennen kaikkea asiakkaan näkökulmasta. Lisäksi malli on kustannustehokas, ja sitä tarvitsemme molemmissa maissa, hankkeen ydintyöryhmässä toiminut Luulajan kunnan terveysjohtaja Åke Hellerqvist toteaa.
– Meillä Ruotsissakaan raha ei kasva puussa. Valitettavasti, hän lisää.
Perämerenkaaren sotemallissa sosiaali- ja terveyspalvelut tuottaisi kunnille Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Norrbottenin ja Lapplandin maakuntaliittojen perustama uusi hallintoporras, Pohjois-Skandinavian yhteistyöliitto.
Sotemallin rahoitus hoidettaisiin verovaroin. Molempien maiden maakuntaliitot saisivat verotusoikeuden, mutta varat päätyisivät yhteiseen kassaan, mistä toiminta keskitetysti hoidettaisiin.
Vastuuta jaettaisiin paljon alueellisille toimijoille.
Se, miten valinnanvapaus ja yksityinen sektori tulisi osaksi mallia, on vielä täysin auki.
– Tiedämme, että Suomen puolella asia on aiheuttanut paljon kitkaa. Meillä Ruotsissa siihen suhtaudutaan paljon löysemmin. Ehkä siksi, että meillä on perinteisesti osattu suhtautua erilaisiin muutoksiin avomielisemmin, ja meillä on hyvät kokemukset valinnanvapausmallista, Hellerqvist pohtii.
Suomen puolella tiedottamisessa ollaan vielä varovaisia. Rantalakeuden tietojen mukaan uuden mallin loppusuunnittelua lähtee vetämään nykyinen Pohjois-Pohjanmaan muutosjohtaja Marjukka Manninen. Hän myöntää asian ja toteaa tämän hetken tärkeimmäksi tehtäväksi alueen kuntapäättäjien sitouttamisen. Manninen muistuttaa aiemman soteselvitystyön olevan uuden mallin hyvä pohja, mutta selvästä pässinlihasta ei ole vielä kyse.
– Valmistelu on edennyt tarmokkaasti ja tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten kanssa. Olemme saaneet alueellamme myönteisen vastaanoton vaikka hallituksen kaatumisesta ja edellisen uudistuksen kaatumisesta on vain alle kuukausi. Malli tuntuu kelpaavan myös Oululle, tuohan se aitoa sisältöä Capital of Northern Scandinavia -brändiin. Tässä taitaa olla myös hyvä vaihtoehto isojen kaupunkien irtiotolle, joka ei ole saanut varauksetonta suosiota, hän summaa.
Jos kuntapäättäjät saadaan sitoutumaan, ja asiat etenevät suomalaisten sote-uudistusta jouhevammin, milloin uuteen malliin olisi mahdollista siirtyä? Manninen ei halua lyödä tarkkaa päivää lukkoon, mutta valmista tulisi olla ensi vuoden alkuun mennessä. Hän toteaa, ettei Perämerenkaarella haluta jäädä junnamaan vuosikausiksi. Sosiaali- ja terveyshuollon uudistus tarvitaan mahdollisimman pikaisesti.
– Kaikki myöntävät, että uudistus tarvitaan. Me otamme entisiä suunnitelmia isomman askeleen ja rakennamme vielä leveämmät hartiat. Ensi viikolla on viimeinen muutosjohtajakokous. Tämä tulee taatusti herättämään keskustelua siellä, Marjukka Manninen uskoo.