RANTALAKEUS Lumbricu terrestris, suomalaisille tutummin kastemato tai -liero, voi jatkossa tuoda lakeuden kunnille veroeuroja ja maatalousyrittäjille sivutuloa.
Norjalainen NorskProte Group etsii Suomesta tuotantoalueita kastelierojen tuotantoa varten. Yhtiö on kasvattanut lieroja jo seitsemän vuotta pääasiassa Aasian kosmetiikkamarkkinoille. Madoista saatavaa, limaa erittävistä soluista tihkuvaa nestettä käytetään muun muassa kasvovoiteissa.
NorskProte Group tähyilee erityisesti Suomen länsirannikkolle. Syy on maaperän laadussa. Kastemato viihtyy erityisen hyvin savipitoisessa maassa, mitä rantakaistaleella riittää. Kehityspäällikkö Jørgen Sønstebø kertoo yhtiön käyvän neuvotteluja lakeudella niin Lumijoen, Limingan kuin Kempeleen kuntien kanssa.
– Tavoitteena on löytää tarpeeksi suuri yhtenäinen alue tuotantolaitosta ja kasvatusalustoja varten, Sønstebø toteaa.
Yhtiön mukaan laitos työllistäisi alkuvaiheessa noin parikymmentä henkilöä. Tuotannon kasvaessa tarvittavien tekijöiden määrä voi jopa tuplaantua.
– Tällöin puhutaan kuitenkin kymmenen vuoden perspektiivistä. Lisäksi tarvitsemme alihankkijoita, Jørgen Sønstebø jatkaa.
Tässä vaiheessa kuvaan tulisivat maatalousyrittäjät. Matojen kasvatusalustoille nimittäin suihkutetaan säännöllisesti tuoreen maitoproteiinin ja rehun sekoitusta.
– Sitä tarvitsisimme useita tonneja vuodessa. Tavoitteena on löytää viidestä kuuteen sopimusviljelijää, jotka voisivat tuon sekoitteen tuottaa omalla tilallaan. Lisäksi olemme kiinnostuneita maatalouden sivuvirtojen ja lannan hyödyntämisestä. Uskoisin toiminnan tuovan tiloille erittäin hyvää lisätuloa, kehityspäällikkö innostaa.
NorskProte Group ei ole Norjassa enää pikkufirma. Viime vuonna pörssiin listautunut yritys pyörittää kastematobisneksen lisäksi laajaa lisäravinne- ja rehutoimintaa. Lisäksi se on viime aikoina hankkinut tuotantotiloja hyönteisten elintarviketuotantoa varten.
– Uskomme tuotteisiimme. Sen vahvistavat myös markkinat. Esimerkiksi kosmetiikkateollisuus tekee koko ajan uusia havintoja siitä, miten uusia raaka-aineita voidaan hyödyntää. Ekologisesti ja kestävällä tavalla, Sønstebø muistuttaa.
Lakeudella norjalaisten suunnitelmiin suhtaudutaan suurella kiinnostuksella. Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi kertoo neuvottelujen NorskProte Groupin kanssa olevan jo pitkällä. Yhdeksi sopivaksi tuotantoalueeksi on kaavailtu Lentokentäntien vartta, jos alueelle kaavailtu golfkenttä ei lähde toteutumaan.
Lierotuotantoon alue sopisi Lohen mukaan silloinkin, jos kenttä olisi toiminnassa.
– Hoidetut harjoitusgriinit sopisivat matojen matelualustoiksi erinomaisesti, ja itse putit toimisivat loistavina suojapaikkoina lieroille esimerkiksi myrskyisinä päivinä, Lohi perustelee.
