Muita kempeleläisen Rajakorpi ranchin karjankäsittely- ja horsemanship -leirille osallistuvia asia ei juurikaan ihmetytä. Tästähän lännenratsastuksessa juuri onkin kyse: Ratsastamisesta hevosen ehdoilla, sen luotaista laumakäyttäytymistä hyväksi käyttäen.
– Lännenratsastuksessa ollaan lähempänä hevosta. Hevonen tehdään varmaksi niin maassa kuin selässä, selvittää Vihannista Kempeleen leirille tullut Ella Lumijärvi.
Lumijärvellä on seitsemän vuoden ratsastuskokemus ”enkkuratsastuksesta” eli koulu-, este- ja maastoratsastuksesta. Kolme viimeistä vuotta hän on ratsastanut pelkästään lännenratsastusta. Rajakorpi rachilla hän ratsastaa ystävänsä amerikkalaista lämminverihevosta Solea, joka on entinen ravuri.
– Tulin leirille, koska halusin kokemusta myös karjanajosta. Olen jonkin verran harjoittanut omia hevosiani olemaan karjan kanssa rauhassa, mutta varsinaista karjanajoa en ollut vielä kokeillut, maitotilalla kasvanut ja asuva Lumijärvi kertoo.
Nyt taidoille olisi tarvetta, sillä tilan hiehoja ei viedäkään kauas laitumille, vaan ne laiduntavat kesän kotinavetan läheisyydessä.
Pian leiriläiset pääsevät tositoimiin OSAOn Muhoksen yksiköstä paikalle tuotujen vasikoiden kanssa. Vasikat käyttäytyvät yllättävän rauhallisesti, kun ratsukot ohjaavat niitä haluamaansa suuntaan. Ja juuri niin pitää ollakin, korostavat leirin vetäjät, ranchia pitävä Anna Porola ja kokkolalainen Axel Hellsten.
Vasikoita ei ajeta hevosilla näännyksiin lännenelokuvien tapaan.
– Emme harrasta tätä huvin vuoksi ja tuotantoeläinten kustannuksella, sillä meille naudan hyvinvointi on erittäin tärkeää. Eläimiä siirretään, ei ajeta, hevosten avulla. Hevosilla on karjaan jopa rauhoittava vaikutus, huomauttaa Hellsten.
Porola nyökkäilee:
– Laitumella olevat emolehmät eivät häiriinny hevosesta samalla tavalla kuin vaikkapa mönkijästä. Eikä kukaan kurssilaisista edes työskentele vasikoiden kanssa, ennen kuin osaa käsitellä tarpeeksi hyvin hevosta.
Karjanajoon sopivat monenrotuiset ja -taustaiset hevoset: suomenhevoset, ruotsalaiset kylmäverihevoset, amerikkalaiset quarterit, entiset lämminveriravurit, ponit...
– Laji vaatii ennemminkin ratsastajalta malttia olla rauhallinen ja edetä hitaasti, huomauttaa Hellsten.
Porola sanoo karjanajon olevan monessa mielessä ekologinen ja eettinen tapa käsitellä karjaa. Ja kurssilla oppii lukemaan paitsi hevosta, myös nautaeläintä.
Vielä 20-30 vuotta sitten Suomessakin nautoja saatettiin viedä laitumille hevosella ratsastaen. Tämä USA:ssa on edelleen arkipäivää oleva tapa näyttää palavan myös Suomesen, Hellsten uskoo.
– Näytöksiä järjestetään jo ympäri Suomea, viimeksi Farmari-messuilla.
Rajakorpi ranchilla on ollut viime viikolla melkoista säpinää. Karjankäsittelykurssi on tilan kolmas, ja alusta pitäen Porola on vetänyt niitä yhdessä Hellstenin kanssa.
Ennen viikonvaihdetta järjestettiin myös junioreille oma karjaleiri, ja aikuisempien leirillä on ollut osallistujia ympäri Suomea ja jopa Pohjois-Ruotsista asti.
– Kolmisenkymmentä kurssilaista ja kuunteluoppilaat päälle, Porola laskeskelee.
Porolan haaveissa on, että jonain päivänä hänen ranchillaan olisi myös nautoja, joilla karjankäsittelytaitoja voisi harjoitella nykyistä intensiivisemmin.