Anja ja Jorma kun­nos­ti­vat ru­kous­huo­neen juh­la­kun­toon

Rukousmännikkö on toiminut rukoushuoneena ja lastenkotina, nyt se on yksityisomistuksessa.

Rukousmännikön salissa oli tilaa sukujuhlaan osallistuneille lähes neljällekymmenelle henkilölle. Rukoushuoneena aiemmin tunnetun paikan nimi muuttui Rukousmänniköksi. Nimikyltti näkyy Hailuodontielle hyvin. Anja Henttu vietti päivää sukulaistensa kanssa itse ompelemassaan puvussa.
Rukousmännikön salissa oli tilaa sukujuhlaan osallistuneille lähes neljällekymmenelle henkilölle.
Rukousmännikön salissa oli tilaa sukujuhlaan osallistuneille lähes neljällekymmenelle henkilölle.
Kuva: Tiina Haapalainen

HAILUOTO Hailuotoa halkovan tien varrella kasvaa tiheää männikköä. Niin tiheää, että ohikulkija todellakin voi hurauttaa Rukousmännikön ohitse edes huomaamatta sitä.

Hailuotolaisille Rukousmännikkö on hyvin tuttu paikka. Aikaisemmin paikka tunnettiin rukoushuoneen nimellä. 1890-luvulla siellä toimivat Nuorten Ystävät, jotka pitivät paikassa lastenkotia. Kun Nuorten Ystävät lopetti toiminnan talossa, se päätyi seurakunnan haltuun.

– Monena vuonna rukoushuoneella pidettiin rippikoulua, koska kirkko oli kylmä, talon nykyinen omistaja Anja Henttu kertaa rakennuksen historiaa.

Hentuille talo päätyi tarjouskilpailun kautta. Seurakunta päätti myydä rukoushuoneen, ja Anja Henttukin päätyi tekemään tarjouksen.

– Kysyin mielipidettä tyttäreltä ja pojalta. He lupasivat laittaa taloon omia rahojaan, yhteensä 1 500 markan verran. Se ratkaisi tarjouskilpailun. Kaikilla muilla oli täsmälleen sama tarjous talosta, mutta meidän tarjouksemme ylitti sen juuri 1 500 markalla.

Talossa alkoi kunnostustyöt. Sähköt piti laittaa, sillä aikaisemmin niitä ei ollut lainkaan. Uunien ja seinien maalaamisessa urakkaa riitti. Silti talon sisällä muutokset ovat jääneet pieniksi ainakin sitä tyttärensä kanssa kunnostaneen Anja Hentun mielestä.

Aikoinaan rukoushuoneella rippikoulua käyneet saattavat tosin muistaa hyvinkin tarkkaan talon piirteet ja huomata eron aiempaan.

– Yksi näkyvä muutos on ainakin ollut toisen sisäänkäynnin sulkeminen. Olen aina ajatellut, että kaikki käyvät taloon sisälle yhdestä ovesta, Anja Henttu toteaa.

Siitä joukosta takaisin tuli vain kolme nuorta miestä: Kustaa Heikkala, Samuli Järvelä ja Juho Henttu.

Enää eivät kesäleiriläiset juoksentele talon pihalla. Rukousmänniköstä on tullut Hentun suvun kokoontumis- ja tapaamispaikka. Viime kesänä talossa pidettiin muun muassa sukujuhla jo toista kertaa.

Anja Hentun jo edesmennyt puoliso Jorma Henttu oli hailuotolaista sukua, eivätkä yhteydet saareen jää siihen. Anja Henttu kertoo kuuluvansa sekä Hakon että Ilvesviidan sukuun.

– Anjan mies tutki sukuja hyvin paljon, sukujuhlaan osallistunut Jorman serkku, Markku Piekkola kertoo.

Erityisesti Jorma Henttu perehtyi saarelaisten vaiheisiin isonvihan aikana. Tuolloin Hailuodossakin vangittiin lähes sata nuorta miestä Piekkolan mukaan. Heidät vietiin Venäjälle Pietarin seudulle, ja osa päätyi Mustanmeren rannalle, Persiaan saakka. Siellä nuoret miehet olivat sotilaspalvelijoina ja maaorjina.

– Siitä joukosta takaisin tuli vain kolme nuorta miestä: Kustaa Heikkala, Samuli Järvelä ja Juho Henttu.

Täällä on käynyt muun muassa ryhmä seurakuntalaisia Pedersörestä.

Rukoushuone siunattiin aikoinaan seurakunnan käyttöön, ja sinne rakennettiin myös saarnastuoli. Alkuperäistä saarnastuolia ei talossa enää ole. Se haettiin sieltä pois. Tilalle Anja Henttu sai kuitenkin toisenlaisen puhujan paikan. Sen hänelle rakensi oma poika.

– Uusi saarnastuoli on osoittautunut tarpeelliseksi, kun olemme pitäneet täällä erilaisia tilaisuuksia, kuten syntymäpäiviä.

Järjestääpä Anja Henttu sukulaistensa auttamana muitakin tapaamisia silloin tällöin.

– Täällä on käynyt muun muassa ryhmä seurakuntalaisia Pedersörestä.

Näiden tapaamisten ansiosta Anja Henttu on voinut olla omalta osaltaan mukana rakentamassa kirkkoa Venäjän puolelle.

Ilmoita asiavirheestä