Äly­kän­ny­kät tu­tuik­si – Pirjo halusi di­gi­kum­mik­si

Kummius on hyvää pääomaa myös itselle

Pirjo Lahtimaa on yksi Lumijoen neljästä digikummista. Hän toivoo digikummiuden tuovan uutta oppia ja tietoa myös itselle.
Pirjo Lahtimaa on yksi Lumijoen neljästä digikummista. Hän toivoo digikummiuden tuovan uutta oppia ja tietoa myös itselle.
Pirjo Lahtimaa on yksi Lumijoen neljästä digikummista. Hän toivoo digikummiuden tuovan uutta oppia ja tietoa myös itselle.
Kuva: Jonna Lehtomaa

LUMIJOKI Digikummitoiminta on pyörähtänyt onnistuneesti käyntiin Lumijoella. Digi haltuun -hankkeen projektipäällikkö Heidi Niemelän mukaan Lumijoella on saatu kasaan neljä digikummia tammikuussa järjestetyn perehdytys- ja ideointi-illan jälkeen.

– Digikummeja on innostunut mukaan. Lisää kuitenkin kaivataan vielä, sillä tähän mennessä on jo huomattu, että tuen ja neuvonnan tarve on suuri. Toivotaan, että kummeja löytyy enemmänkin, Niemelä toteaa.

Toiminta on osa syyskuussa käynnistynyttä Digi haltuun -hanketta, joka ulottuu Lumijoen lisäksi myös Liminkaan, Siikajoelle ja Raaheen.

Hankkeen tavoitteena on ehkäistä digisyrjäytymistä. Kevään aikana apua sähköisten palveluiden ja laitteiden käyttämiseen on saatavilla kaikissa hankkeen kunnissa.

Niemelä painottaa, että digikummeiksi kelpuutetaan ihan tavalliset ihmiset, jotka hallitsevat tietokoneen, älylaitteiden ja sähköisten palveluiden peruskäytön. Kummina toimiminen ei vaadi atk-ammattilaisen taitoja vaan tärkeintä on halu opastaa toisia.

Meillä on paljon sähköisiä laitteita, eivätkä kaikki osaa niitä käyttää.

Yksi Lumijoen vapaaehtoisista digikummeista on eläkepäiviään viettävä Pirjo Lahtimaa. Hän innostui toiminnasta heti digikummi-illan ilmoituksen nähtyään. Yhtenä kannustimena toimi omien taitojen kehittäminen.

– Tämä on nykypäivää. Meillä on paljon sähköisiä laitteita, eivätkä kaikki osaa niitä käyttää. Digikummina oleminen on hyvää pääomaa myös itselleni, ja voin auttaa samalla muita, joilla on laitteiden käyttämisen kanssa ongelmia, Lahtimaa pohtii.

Lahtimaa kertoo olleensa tietotekniikan kanssa tekemisissä sekä opiskelujen että työelämän kautta. Älylaitteet ovat sujahtaneet luonnolliseksi osaksi arkea.

– Älykännykän taisin ottaa käyttöön vuonna 2013 ja tabletti on ollut käytössä jo useamman vuoden. Sähköisiä palveluita käytän päivittäin. Puhelinta on niin kätevä käyttää, Lahtimaa perustelee.

Kummit opastavat apua tarvitsevia perusasioissa, kuten laitteiden hallinnassa, sähköpostin käytössä ja sähköisessä asioinnissa. Lahtimaa muistuttaa, että toiminta on vapaaehtoista eikä se velvoita sitoutumaan.

– Kotikäynneille meidän ei tarvitse lähteä, hän hymähtää.

Jos ei näitä taitoja nyt opettele, niin ei niitä osaa sitten myöhäisemmässäkään vaiheessa.

Lahtimaan kotona Tiironperäntien varrella odotetaan jo innolla kuituverkon saapumista Lumijoelle. Tällä perällä on kärsitty katvealueen huonoista verkkoyhteyksistä. Lahtimaa uskoo, että kuitu luo parempien yhteyksien lisäksi myös turvaa tuleviin vuosiin. Palvelut siirtyvät tulevaisuudessa yhä enemmän sähköiseen muotoon. Kotona pärjääminen vaatii sekä hyviä verkkoyhteyksiä että erilaisten laitteiden hallintaa.

– Vanhusväestö kasvaa koko ajan ja kotihoitoa lisätään. Miten yhteydenpito ja tiedonkulku hoituu kotiin tulevaisuudessa? Jos ei näitä taitoja nyt opettele, niin ei niitä osaa sitten myöhäisemmässäkään vaiheessa, Lahtimaa alleviivaa.

Yhtenä haasteena Lahtimaa tuo esille tietotekniikan nopean kehittymisen. Ikäihmisten voi olla vaikea omaksua uusia laitteita ja palveluita, kun teknologia menee täyttä rytinää eteenpäin.

– Vaikka olen ollut paljon tietotekniikan kanssa tekemisissä, tuntuu silti, ettei tahdo välillä pysyä kehityksessä kärryillä, hän toteaa.

Yritämme vakiinnuttaa toimintaa, ja tarkoitus on tuoda tämä pysyvästi alueelle.

Maaseuturahaston rahoittama Digi haltuun -hanke kestää kevääseen 2019 saakka. Sen kohderyhmänä eivät ole ainoastaan seniorit vaan kaikenikäiset kuntalaiset, jotka kaipaavat opastusta digiajan laitteiden kanssa. Projektipäällikkö Heidi Niemelän mukaan vastaavanlaisia toimintamuotoja on käynnissä eri puolilla Suomea.

Digi haltuun -hankkeessa on tarkoitus räätälöidä jokaiseen kuntaan omanlainen toimintamalli. Lumijoella digitietoutta jaetaan kirjastolla kerran kuussa järjestettävissä opastuspisteillä. Opastusta tapahtuu myös hankkeen järjestämissä tapahtumissa.

– Yritämme vakiinnuttaa toimintaa, ja tarkoitus on tuoda tämä pysyvästi alueelle. Alkuun järjestämme tilaisuuksia kerran kuussa ja katsotaan, miten kysyntää löytyy, Niemelä kertoo.

Ensimmäinen digipäivä järjestetään tiistaina helmikuun 20. päivä. Tuolloin paikalla on digikummien lisäksi myös paikallisia toimijoita, jotka esittelevät omia digipalveluitaan.

Ilmoita asiavirheestä