Imordnilap nenillariv nokiiv.
Jokainen 1990-luvulla radiota kuunnellut nuori tai nuorenmielinen tietää edellisen virkkeen tarkoittavan viikon virallista palindromia. Ja viikon virallisesta palindromista päästiin nauttimaan pitkästä aikaa Alivaltiosihteerin esittämänä Limingan kirjastossa.
– Aki!
– No mitä?
– Täällä rällää, täti Monika!
Alivaltiosihteeri eli Pasi Heikuran, Jyrki Liikan ja Simo Frangénin muodostama huumoriryhmä vieraili Limingan kirjastossa viime viikolla perjantaina.
Vierailu oli osa Oulun Muusa-juhlien ohjelmaa, ja Limingasta kolmikko suuntasi vielä illaksi esiintymään Ouluun Voimalaan.
Alivaltiosihteerin vierailu Limingassa oli harvinaista herkkua. Aikaisemmin Heikura, Liikka tai Frangén eivät olleet käyneet kunnassa.
– Edes minä en ole käynyt täällä, vaikka synnyinkin Oulussa ja lapsuuden kotikuntani oli naapurissa sijaitseva Muhos, Jyrki Liikka totesi.
Radio-ohjelmien kautta tunnetuksi tullut ryhmä oli aluksi bändi. Musiikillisesta historiasta Alivaltiosihteerin jäseniä haastatellut kirjasto- ja kulttuurijohtaja Janne Nevala muisteli törmänneensä tietoon, että alun perin ryhmän nimi oli Ankara.
Alivaltiosihteeri totesi Nevalan käsityksen olevan oikea.
– Sattui kuitenkin niin, että Suomessa oli jo entuudestaan Ankara-niminen yhtye, ja tämä loistava aloitteleva yhtye Ankara oli julkaissut jo demonsa. Ja niin saimme eräänä päivänä kasetin ja kirjeen, jossa ilmoitettiin Ankara-nimisen yhtyeen soittavan turkkilaista kansanmusiikkia. Ja samassa kirjeessä ilmoitettiin, että meidän on muutettava nimemme ja niin meidän oli nöyrryttävä, kertasi Simo Frangén polveilevasti yhtyeen historiaa.
Tammikuussa 1985 pidetyssä yhtyeen kokouksessa oli esillä kaksi nimivaihtoehtoa, joista Alivaltiosihteeri tuntui paremmalta. Toinen vaihtoehto – Parturi, 2. kerros – hävisi äänestyksen.
– Alku oli historiaa ja loppu on nykyisyyttä, tiivisti Pasi Heikura.
Lue lisää 19.8. Rantalakeudesta painettuna tai diginä!
