Pehkosen pihapiiri Limingan Alatemmeksellä sai komean tiilisen päärakennuksen vuonna 1851, kun suvun kantaisä Juho Simonpoika Pehkonen päätti laittaa hankkimansa tilan rapistuneen pihapiirin kuntoon. Pehkosen talouskeskus sai jälleen neliöpihan muodon. Vielä nytkin pihaan ajetaan omaa rautasiltaa pitkin luhdin sisäportin kautta.
Juho Simonpoika Pehkosen jälkeläiset kokoontuivat sunnuntaina Alatemmeksellä ja päättivät perustaa sukuseuran, joka sai nimekseen Juho Simonpoika Pehkosen suku.
Seuran perustaminen sai lisävauhtia viime vuonna, kun vietimme Suomen itsenäistymisen 100-vuotisjuhlaa. Pehkosella syntynyt valtioneuvos Eero Yrjö Pehkonen oli itsenäisyyssenaattimme jäsen. Suvun jäsenet osallistuivat juhlavuoden aikana järjestettyihin useisiin tilaisuuksiin, joissa muisteltiin itsenäisyyssenaatin merkitystä Suomen itsenäistymiselle.
Sukuseuran puuhamiehenä toiminut Aarne Pehkonen sanoi Pehkosen suvun tutkimisen olevan vielä alkutaipaleella.
– Työtä on toki tehty ja aineistoa kerätty, mutta Juho Simonpojan jälkeläisistä on vielä usean sukuhaaran tiedot hukassa. Perustetun seuran lähiajan tärkein tehtävä onkin kartoittaa suvun jäsenet mahdollisimman tarkasti, Pehkonen sanoo.
Suvun vaiheita ennen Juho Simonpoikaa on tutkittu 1500-luvulle saakka. Vanhin tunnettu henkilö on vuonna 1515 Limingan Rantakylän Toppilan talossa syntynyt Olli Toppi.
Kotitilan mentyä veljelle hän muutti talon metsästysmaille Rantsilaan. Sieltä Juho Simonpoika muutti vuonna 1841 Alatemmekselle ja otti sen ajan tavan mukaan sukunimekseen Pehkonen, joka oli tilan nimi.
Topin sukuun tai paremminkin heimoon arvioidaan kuuluvan jopa 45 000 jäsentä. Juho Simonpoika Pehkosen viiden lapsen sukuhaaroihinkin kuuluu useita tuhansia jäseniä.
– Sukuseurassamme on mukana muutamia sukututkijoita, jotka ovat keränneet aineistoa jo vuosia. Paljon tiedetään sukumme jäsenten elämästä ja toimeentulosta. Paljon jäseniä on kuitenkin vielä kartoittamatta ja tarinoita kokoamatta, Pehkonen sanoo.
Juho Simonpojan lasten, Kaisan, Anna-Liisan, Marian, Kustaan ja Juhon jälkeläisten elämän tarinat on tarkoitus koota myöhemmin sukukirjaksi. Se onkin perustetun sukuseuran yksi tärkeimmistä tavoitteista.
Sunnuntain tapaaminen osoitti, että “veri on vettä sakeampaa”. Vaikka ihmiset kohtasivat monet ensimmäistä kertaa, syntyi yhteys. Sukulaisuus on voimavara.
Sosiaalinen yhteydenpito onkin tärkeä osa seuran työtä. Tarkoituksena on järjestää vierailuja sukuperinnön kannalta keskeisille maatiloilla ja tehdä jäsenistölle tunnetuksi suvun perinteitä ja edistää niiden jatkumista ja säilymistä.
Juho Simonpoika Pehkosen sukuseuran ensimmäiseen hallitukseen valittiin Ilkka Heilala, Jouko Korkala, Päivi Kukkonen, Tellervo Renko, Aappo Ruottinen, Anne Sutela ja Nelli Sutela.
