Alakoulun opettajat ja oppilaat olivat tarttuneet yhdessä toimeen jo aamutuimaan. Pikkuväkeä säntäili hirsikoulun ja sen viereisen punaisen rakennuksen väliä.
Osa kantoi käsissään koulutarvikkeita. Joukko tarmokkaita ekaluokkalaisia punnersi kaapistoa vanhasta luokkatilasta ulkoilmaan. Heidän voimiensa ehtyessä kantovuoroon vaihtui varttuneempi väki.
Rehtori Kari Satamon mukaan hirsikoululle siirtyvät loppukevään ajaksi 1–3-luokat, yksi 4-luokka sekä yksi erityisopettaja. Ensi syksynä nykyiset 1–3-luokat jatkavat hirsikoululla 2–4-luokilla ja syksyllä sinne muuttavat lisäksi uudet ekaluokkalaiset.
– Tuntuu luonnollisesti hienolta, että saadaan uusia toimivia opetustiloja käyttöön ja kaivattu ratkaisu puolitoista vuotta jatkuneeseen poikkeustilaan ja tilanahtauteen, Satamo tunnelmoi.
Piha-alueen osalta on parhaillaan valmisteilla pihasuunnitelma, ja pihatyöt on tarkoitus toteuttaa kesän aikana.
Ykkösluokkien opettajat Maarit Siitonen ja Anna Ainasoja olivat jo asettuneet oppilaineen hirsikoulun uusiin luokkiin. Lapset järjestelivät kaappejaan ja opettajat nostelivat tavaroita paikoilleen. Ennen välitunnille rynnistämistä oppilaat kiersivät opettajiensa opastamana koulurakennuksen läpi. Uusille hirsikoulun kävijöille kävi selväksi, mistä löytyvät vesipisteet, vessat ja eri luokkahuoneet.
– Tänä aamuna olemme aloittaneet oppilaitten kanssa vähän tutustelemaan paikkoihin ja pikkuhiljaa liikuttelemaan tavaroita tuolta vanhoista tiloista tänne uusiin, kertoi Ainasoja oppilaiden siirtyessä ulkovälitunnille.
Ainasojan mukaan päivän tavoitteena oli saada tavarat paikoilleen.
– Tämä päivä varmaan menee aika pitkälle vielä muuttopuuhissa, mutta huomisesta alkaen pyritään jo sitten ihan koulutyöhönkin ryhtymään, Ainasoja hymähti.
Välitunnille lähtemisen hetkellä oppilaat hulmusivat innostuneina luokasta kohti eteistä. Osa rynnisti suoraan pukemaan kenkiä jalkaansa ja muisti vasta sitten, että ulkovaatteet olisi hyvä pukea ensin. Kengättömyys toi uutta rytmitystä ulos lähtemiseen. Uudet käytännöt olivat vielä ensimmäisenä päivänä hiukan hakusessa.
– Tilat vaativat varmaan totuttelua. Tähän asti on aina sisätiloissakin liikuttu kengillä, mutta nyt kengät jäävät eteiseen. Sitä täytyy opetella. Se vaikuttaa moneenkin siirtymätilanteeseen, miten puetaan ja mennään ja tullaan, Ainasoja mietti.
Opettaja arveli, että myös välitunnilta sisälle palaaminen pitää rytmittää siten, että luokkiin siirtyminen käy mahdollisimman sujuvasti.
– Eteistilat eivät ole hirvittävän suuret, joten pitää varmaankin miettiä porrastusta.
Vaikka uudessa koulurakennuksessa oli oma opettelunsa, oli päällimmäinen tuntemus tyytyväisyys. Uudet tilat olivat koko koulun väen mieleen.
– Luokkatilat ovat kyllä tilavat. Tänne on mukava siirtyä. Miljöönä tämmöinen hirsitalo on tunnelmaltaan lämmin ja tosi valoisa. Erillä tavalla valo tulee isoista ikkunoista, Ainasoja fiilisteli vaaleita hirsiseiniä silmäillessään.
Hirsikoulun kohoamista on seurattu Lumijoen peruskoulun pihamaalla viime syksystä saakka. Ainasojan mukaan odotusvaihe oli luonut oppilaisiin ja myös opettajiin tietynlaista jännitystä.
– Kyllä tämä on tietyllä tapaa nyt helpotuskin, kun pienemmät oppilaat pääsevät saman katon alle, hän kiteytti.
Hirsikouluun siirtyminen herätti koko kylässä talkoohengen, joka purkautui sukkapuikkojen kilinänä.
Käsityötaitoiset lumijokiset halusivat muistaa kengättömän koulun oppilaita villasukilla. Pirkko Pönnin käynnistämän villasukkatempauksen voimalla syntyi yli 300 sukkaa, jotka luovutettiin uuden koulun oppilaille.
– Tarkoituksena on tietenkin ottaa ne käyttöön saman tien, rehtori Kari Satamo totesi.
