Henkilöstöpolitiikka on kuntaorganisaatiossa tärkeä sekä haasteellinen asia, joka on korostunut vaatimusten lisääntyessä. Tätä haastetta on usein katsottu johtamistehtävien vaatimusten kautta.
Esimiestyön onnistumisen yksi ehto on, että koko henkilöstö toimii vastuullisesti ja motivoituneesti. Se edellyttää ammattitaitoista ja työhönsä sitoutunutta henkilöstöä, jolla on selkeä tavoite ja tehtävänkuva sekä riittävät resurssit siihen pääsemiseksi.
Kuntatyöntekijöistä tehdyissä tutkimuksissa nousee esille muutamia peruspiirteitä. Yksi piirre on, että työntekijät ikääntyvät. Myös kiireen ja työn henkisen rasittavuuden lisääntyminen on selkeä trendi.
Julkisen sektorin tehtävissä avoimuus uudistuksille on lisääntynyt, mikä on erinomainen asia. Muutoksia on tapahtunut myös kokemuksissa työntekijän voimavarojen suhteesta työn vaatimustasoon, jossa työn koetaan tulleen entistä vaativammaksi ja samalla voimavarojen koetaan heikentyneen. Tämä kokemus on ymmärrettävissä henkilöstön ikääntyessä ja toisaalta työtehtävien muuttuessa entistä moninaisemmiksi ja vaativammiksi.
Voimattomuutta kokevat niin esimiehet kuin työntekijätkin. Yleensä esimiehet kokevat voimattomuutta puuttuvien resurssien johdosta ja työntekijät entistä kovempien vaatimusten vuoksi. Tällöin nousee esille esimiestaidon merkitys ja kyky priorisoida tehtäviä niiden lisääntyessä tai jäsentää tavoitteenasettelua. Olennaista on myös kyky arvioida eri-ikäisten työntekijöiden työkykyä ja suhteuttaa työtehtävät mahdollisuuksien mukaan työkykyyn ja -taitoon.
Esimiestaito ei ole ainoa asia, jonka turvin selvitään entistä vaativammista tehtävistä entistä vähemmän henkilöstön avulla. Olennaista on se, miten henkilöstö kykenee ymmärtämään muuttuvat toimenkuvat tai lisääntyvät työpaineet. Yhtä olennaista on oivaltaa, miten hyvällä esimiestoiminnalla luodaan edellytykset työntekijöiden osaamisen hyödyntämiselle muuttuvissa oloissa.
Tässä tilanteessa koetellaan sitä psykologista sopimusta, jonka jokainen kuntatyöntekijä on epävirallisesti tehnyt työnantajan kanssa ryhtyessään kunnan töihin. Tämä psykologinen työntekijän ja työnantajan välinen sopimus on erityisen merkityksellinen näinä aikoina, kun työelämässä tapahtuu monenlaisia muutoksia.
Alaistaito -käsitteeseen mielletään usein sävy alamaisuudesta. Mielestäni sen voi tiputtaa pois. Olennaista on roolit. Me kaikki olemme työntekijöitä, mutta toimimme eri rooleissa. Esimies on esimiesroolissa ja työntekijä työntekijän roolissa. Se, missä roolissa on, asettaa henkilöön tietyn odotuksen kokonaisuuden.
Yksi työn onnistumisen edellytyksistä on luottamus. Luottamuksesta on monenlaista hyötyä organisaatiossa. Luottamus on edellytys sille, että työntekijät jakavat osaamistaan, tietojaan ja taitojaan. Luottamus on välttämätön edellytys organisaation muutostilanteissa muutosprosessin onnistuneelle läpiviennille. Luottamus myös ylläpitää työtyytyväisyyttä ja vahvaa motivaatiota työtehtäviin. Luottamuksen avulla voidaan myös tehostaa päätösten toimeenpanoa sekä helpottaa keskinäistä kommunikaatiota ja vuorovaikutusta. Luottamus ja sitoutuneisuus vahvistavat toinen toisiaan. Luottamuksen syntymiseen vaikuttavat niin esimies kuin alainenkin.
Yhdessä olemme enemmän!