LIMINKA Luomuperunnatuotantoon soveltuvat perunalajikkeet, lajike- ja lannoituskokeet sekä biologiset torjuntavalmisteet kiinnostivat noin viittäkymmentä perunanviljelijä ja asiantuntijaa Ala-Temmeksellä järjestetyssä luomuperunan pellonpiennarpäivässä.
Tapahtuman järjestänyt Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta -hanke oli kutsunut viljelijät myös kuulemaan puheenvuoroja luomutuotannon tukiasioista ja neuvonnasta.
Lajikkeiden soveltuvuutta luomutuotantoon arvioidaan Luomuperuna-hankkeen koekentällä Ala-Temmeksellä. Lajikedemonstraatioon on tänä vuonna valittu yhteensä 14 eri lajiketta, ja lajike- ja lannoituskokeeseen neljä lajiketta. Lajiketestauksessa selvitetään, mitkä saatavilla olevista lajikkeista soveltuvat parhaiten luomutuotantoon.
Pellonpiennarpäivillä suoritetut koenostot osoittivat uusien mukuloiden olevan vielä viileän kevään vuoksi enimmäkseen melko pieniä.
Varhaisperunalajike Solistilla oli koenostoissa kuitenkin jo hieman kookkaampia mukuloita, kun puolestaan varhaisella uutuuslajikkeella Avantilla oli varsin paljon mukuloita.
Todellisia lajike-eroja päästään arviomaan vasta kasvukauden lopussa.
Siemenperunoita kenttäkokeeseen toimittivat Myllymäen Peruna, Lapuan Peruna, HZPC Kantaperuna, Finpom ja Suomen siemenperunakeskus.
Koekentän lajike- ja lannoituskokeen esitteli tutkija Virpi Vorne. Kasvukauden aikana tehdään havaintoja kasvustojen kehittymisestä ja kasvitautien esiintymisestä. Lisäksi mukuloista tehdään ulkoiset analyysit sekä määritetään glykoalkaloidi- ja nitraattipitoisuudet. Vuoden 2016 sateisen kesän kokeissa ei lisälannoituksella saavutettu lisähyötyä, eli tulos oli luomutuotannon periaatteiden mukaisesti hyvä. Tämän vuoden lannoituskokeen tulokset julkaistaan laboratorioanalyysien valmistuttua.
Perunan kasvitaudeista kertoi erikoistutkija Lea Hiltunen. Luomuperunantuotannon yksi vaikeimmista ongelmista ovat kasvitaudit, kuten perunarutto, perunaseitti, perunarupi sekä tyvi- ja märkämätä. Erityisesti maa- ja siemenlevintäiset taudit ovat hankalia, sillä niiden hallintaan ei ole käytettävissä tehokkaita torjuntamenetelmiä. Kasvitautien hallinnassa taudinkestävät lajikkeet, terve siemenperuna ja viljelykierto ovat avainasemassa.
Niiden lisäksi biologisten torjunta-aineiden käyttö on varteenotettava vaihtoehto. Markkinoilla on perunantuotantoon mahdollisesti soveltuvia biologisia kasvitautien torjunta-aineita.
Myös komposteilla on havaittu kasvitautien kehittymistä estävää vaikutusta.
Luomuperuna-hankkeen koekentällä on tänä kesänä testattu kuutta eri torjuntaan käytettävää mikrobivalmistetta eri muodoissa ja levitysmenetelminä. Pellonpiennarpäivillä kasvustossa oli havaittavissa versolaikkua ja tyvimätää, mutta ei vielä perunaruttoa.
Luomuperuna-hankkeessa toteutettujen kyselyiden perusteella luomuperunalle on ammattikeittiöissä kysyntää, kertoi tutkija Kirsi Korhonen.
Yhtenä haasteena saatavuuden lisäksi ovat ammattikeittiöiden ja tuottajien erilaiset hintanäkemykset. Ammattikeittiöillä ei ole halukkuutta maksaa luomuperunasta juurikaan tavanomaista perunaa enempää.
Luomupottuja maakunnasta
Pohjois-Pohjanmaasta luomuperunamaakunta -hankkeen tavoitteena on lisätä luomuperunantuotannon varmuutta ja kannattavuutta sekä parantaa luomuperunan laatua vastaamaan jatkojalostuksen, ammattimaisten keittiöiden ja kotitalouksien tarpeita.
Hankkeessa pyritään kehittämään koko luomuperunaketjun toimivuutta alueella jo olevan luomuperunatuotannon pohjalta ja hyödyntäen alueen vahvaa perunantuotannon osaamista.
Hanke saa rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta.