LIMINKA Monella ikäihmisellä kynnys tietokoneen tai älypuhelimen käyttöön on suuri – saati sitten hyödyntää niiden mahdollistamia sähköisiä palveluita.
Digi haltuun! -hankkeen projektipäällikkö Heidi Niemelä tietää, että tietoteknisten laitteiden ja niiden ohjelmien käyttö saattaa tyssätä ennakkoluuloihin.
– Etenkin vanhemmille ihmisille se voi olla outo ja pelottava maailma. Mediassa esillä olleet väärinkäytökset, virukset ja huijaukset saattavat luoda ajatuksen, etteivät he edes halua lähteä digimaailmaan mukaan.
Syyskuussa käynnistynyt EU-rahoitteinen hanke pyrkii hälventämään ennakkoluuloja, kouluttamaan ja luomaan edellytyksiä sähköisten palvelujen käyttämiselle.
Puolitoista vuotta kestävä Digi haltuun! toimii Limingan ja Lumijoen lisäksi Siikajoella ja Raahessa. Hankkeen veturikuntana on Liminka.
– Kokonaiskustannus on noin 97 000 euroa, mistä pieni osuus on mukana olevilla kunnilla. Tavoitteena on, ettemme luo yhtä yhtenäistä mallia, vaan jokaisessa kunnassa painotukset ovat paikallisia. Organisoimme toimintamallin, mikä jatkuu myös hankkeen jälkeen.
Parhaillaan Niemelä kartoittaa kuntalaisten toiveita koulutuksista, sähköisistä palveluista ja halukkaista yhteistyökumppaneista. Hän toivoo esimerkiksi yhdistyksistä löytyvän vapaaehtoisia digi- ja nettikummeja, jotka voisivat omassa yhteisössään auttaa sähköisten välineiden ja palvelujen omaksumisessa.
– Tällaisia kumppaneita voisivat olla esimerkiksi kyläyhdistykset, eläkeläisjärjestöt tai paikallinen 4H. Digikahvila voisi olla osa kirjaston toimintaa, Esimerkiksi senioreissa ja eläkeläisissä on jo paljon niitä, jotka työurallaan ovat käyttäneet tietokonetta. Siksi heistä tulisi hyviä vertaisohjaajia.
Ikäihmisten ohella kohderyhmänä ovat pienituloiset ja vähän koulutetut, jotka tilastollisesti käyttävät vähiten sähköisiä palveluja. Myös nuoret saattavat tarvita apua.
– Heillä sosiaalisen median käyttö ja eri välineillä toimiminen on luontevaa, mutta nuorilla voi olla iso kynnys verkon viranomaisasiointiin.
Heidi Niemelä aikoo jalkautua ahkerasti neljän kunnan alueelle muun muassa erilaisten yhdistysten kokoontumisiin.
– On tärkeä kuulla, mitä asukkaat itse haluavat. Kuinka moni palveluja käyttää? Jos ei käytä, niin miksei? Toivon, että ihmiset tarttuvat hihasta!
Jo nyt hanke on saanut hyvää palautetta.
– Moni on kaivannut tällaista palvelua ja tukea.
Niemelälle aihe on jo entuudestaan tuttu, sillä hän on työskenteli aiemmin Oulun kaupungin kuntalaisvaikuttamisen yksikössä, missä pilotoitiin sähköisiä osallistamisvälineitä. Kiuruvedeltä lähtöisin oleva, nykyisin Oulussa asuva projektipäällikkö tietää sähköisten palveluiden tulleen jäädäkseen.
Siksi niiden omaksuminen on tärkeää.
– On vaara, että meillä on kahden luokan kansalaisia. Niitä, jotka käyttävät laitteita ja palveluja, sekä niitä, jotka ovat niiden ulkopuolella. Fyysisiä palveluita on jo nyt karsittu paljon. Esimerkiksi laskujen maksaminen on kalliimpaa pankin tiskillä kuin verkossa.
Lumijoen, Limingan, Siikajoen ja Raahen hanke ei ole ensimmäinen laatuaan. Siikalatvalla, Pyhännällä ja Haapavedellä saatiin vastikään päätökseen Kuidut käyttöön -hanke.
Myös Ylä-Savossa on toiminnassa vastaavanlainen hanke.
– Helposti saatavaa tukea täytyy olla tarjolla. Siksi on hyvä, että tällaisia hankkeita on vireillä muuallakin.
Heidi Niemelä toivoo sähköisiä palveluita suunnittelevilta myös eri käyttäjäryhmien kuulemista. Hän on saanut palautetta, että jotkut palvelut saattavat olla vaikeasti hahmotettavia, käyttöliittymät muuttuvat usein ja palvelu ei ole selkokielinen.
– Kun palvelun suunnittelijalla on itsellään vahvasti digitaalisuus osana arkea, pitäisi myös miettiä heitä, joilla näin ei ole. Jo termistö voi olla hankala.
Tämän hän tietää omien, nyt kahdeksankymppisten isovanhempiensa osalta. He ovat toistaiseksi jättäytyneet sähköisten palveluiden ulkopuolelle.
– Ehkä kotiseudulla käydessäni tuon tietotaitoa myös heille, Heidi Niemelä aprikoi.
