Kuljen työmatkani käyttäen pääasiassa Prahan metroa. Se on nopea, edullinen eikä yleensä ruuhka-aikoinakaan niin täysi, etteikö sekaan mahtuisi. Yhden merkittävän eron olen huomannut työmatkalaisissa verrattuna esimerkiksi Oulun seudun aamu- ja iltapäiväbusseihin, nimittäin siinä, miten matkustajat käyttävät aikansa matkustaessaan.
Suomessa vallitsee merkittävissä määrin älypuhelinkulttuuri. Puhelimesta on tullut viihdekeskus, se on tämän päivän monitoimilaite, joka muuntautuu niin videosoittimeksi, musiikkilaitteeksi, muistiinpanovälineeksi, kirjaksi, työkaluksi (jopa mittanauhaksi!), nettiselaimeksi... listaa voisi jatkaa loputtomiin.
Tämän kaiken huomaa myös työmatkatessa Suomessa: joku kuuntelee musiikkia, toinen selailee uutisia, yksi katselee sosiaalisen median tilinsä läpi. Puhelin on eräänlainen ajantappoväline: elimellinen osa modernia arkeamme, joka osaltaan vaikeuttaa kykyämme hiljentyä, keskittyä ja sietää tapahtumaköyhempiä hetkiä elämässämme.
Prahan metron työmatkalaisten toimet ovat ilahduttaneet minua kovasti: he nimittäin lukevat ja paljon! Perinteisiä, kovakantisia kirjoja näkee eniten; jonkin verran olen huomannut pokkareitakin, ja hämmästyksekseni myös lukulaitteita, jotka eivät kai koskaan lyöneet läpi Suomessa.
Niitä käyttävät jopa vanhuksetkin, joten jossain on onnistuttu.
Luinpa myös tutkimuksesta, joka kertoi tshekkiläisten lukevan ajallisesti eniten koko Euroopassa sijoittuen maailman mittakaavassakin kärkijoukkoon. Siinäpä saavutus, josta sietäisi olla ylpeä ja josta muiden kannattaisi ottaa mallia!
Tästä innoittuneena olen itsekin kaivanut aamuisin kirjan (tai e-kirjan, joihin olen pikkuhiljaa totuttelemassa, vaikka mikään ei voita painetun kirjan tuoksua ja konkreettisuutta) ja lukenut työmatkani ajan. Reilun varttitunnin metroajelu kuluu hujauksessa.
Ja kun asiaa pohtii tarkemmin, onko lopulta mitään parempaa aktiviteettia, johon ylimääräistä - tai ylipäänsä - aikaa voisi käyttää, kuin lukemiseen? Kirjanhan ei tarvitse olla mikään klassikko, vaikeaselkoinen tai fiktiota, pääasia että se kiinnostaa lukijaa ja sen lukeminen ei ole pakkopullaa.
Lukeminen vapaa-ajanvietteenä jää helposti digitaalisten ärsykkeiden jalkoihin. Sille kannattaa etsiä ja pyhittää oma rakonsa arjen keskeltä.
Takaan ettet pety!