LIMINKA Asepalvelusta yhtäaikaa suorittaneet Ahti Kangas ja juoksijalegenda Paavo Nurmi tutustuivat juoksuradalla, kun Kangas toimi hänen juoksuharjoituskaverinaan. Ensimmäisessä osassa kerrottiin näistä harjoituksista.
Sitten tulikin Antwerpenin olympiakisoihin lähtö. Siellä kävi niin kuin Paavo Nurmi oli aavistanut, että se ranskalainen voitti 5000 metrin juoksun loppukirissä ja Paavo jäi hopealle. Muutenhan Paavo Nurmi voitti niissä olympialaisissa kolme kultamitalia.
Kun kisat olivat päättyneet ja urheilijoita odotettiin saapuvaksi laivalla Eteläsatamaan, olivat Ahti ja muut Paavon juoksuharjoituskaverit saaneet päällystöltä luvan mennä vastaanottamaan olympiavoittaja Paavo Nurmea laivarantaan. Siinä laivarannassa odotellessaan he huomasivat, kun laiva alkoi näkyä, että tasavallan presidentin linnasta alkoi satamalaituria kohti astella vanhemmanpuoleinen mieshenkilö.
Lähemmäksi tultuaan pojat tunnistivat miehen. Hän oli tasavallan presidentti K.J. Stålberg. Presidentti tuli kättelemään sotilaspoikia-
– Odotatteko pojat urheilijoita tulevaksi?, hän kysyi.
Pojat löivät asennon.
– Kyllä, herra tasavallan presidentti. Heitä me tässä odotamme ja etenkin ystäväämme Paavo Nurmea, pojat vastasivat.
Pienen juttutuokion kuluttua laiva olikin jo rannassa ja urheilijat alkoivat purkautua maihin - Paavo Nurmi ensimmäisten joukossa.
Silloin presidentti Stålberg ehdotti, että ”eiköhän me pojat kajauteta urheilijoille yhdessä kolminkertainen eläköön -huuto”. Niin ilmoille kajahti komeasti:
– Eläköön! Eläköön! Eläköön!
Tämän jälkeenkin Paavo Nurmi kävi säännöllisesti juoksuharjoituksissa eläintarhan radalla ja pari sotilaspoikaa pääsi aina vuorollaan hänen mukaansa.
Kaveriporukassa Paavo Nurmi oli hyvin mukava, mutta toimittajien haastatteluissa hän oli hyvin varautunut lausunnoissaan. Oli nimittäin sattunut, että kun hän oli juossut kilpaa eläintarhanradalla, niin hän oli joutunut keskeyttämään, kun rupesi pistämään. Tästä keskeyttämisestä Helsingin toimittajat olivat kirjoittaneet lehdissä, että Paavo Nurmi diivaili. Se oli suututtanut Paavo Nurmea, kun toimittajat pitivät keskeytystä diivailuna, vaikka eivät olleet edes kysyneet häneltä keskeytyksen syytä.
Myöhemmin Ahti Kangas tapasi Helsingissä käydessään Paavo Nurmen, jolla oli silloin pukimoliike Rautatientorin laidassa ja sen takahuoneessa oli konttori. Silloin Paavo Nurmi oli jo alkanut rakennusurakoitsijana rakennuttaa kivitaloja Helsinkiin.
Ikä-ihmisenä Paavo Nurmi kutsui Ville Ritolaa palaamaan Amerikasta takaisin Suomeen ja lupasi, että ”minulla on sinulle asuntokin”. Näin sitten kävikin, että Ville Ritola muutti takaisin Suomeen Paavo Nurmen rakennuttamaan asuntoon.
Vuonna 1933 Oulussa järjestettiin veteraanijuoksijoille kilpailut, jonne oli kutsuttu juoksijalegenda Paavo Nurmi. Myös Ahti Kangas ja muita piiritason juoksijoita oli mukana näissä kilpailuissa. Siinä 3000 metrin lähtöviivalla Paavo Nurmi huikkasi Ahti Kankaalle.
– Lähde sinä Ahti vetämään.
Kun sitten Ahti oli muutaman kierroksen juossut letkan kärjessä, niin hänellä rupesi pistämään. Paavo Nurmi huomasi sen ja tuli rinnalle ja kysyi:
– Ahti, pistääkö sinua?
– Pistää ja kovasti, vastasi Ahti.
– Katopa, miten minä sivelen rinnasta. Tee samalla tavalla, niin se pitos laukeaa, oli Paavo Nurmi neuvonut.
Kun he sitten juoksivat muutaman kierroksen rinnakkain, niin se pistos hellitti. Paavo Nurmi oli kertonut, että hän oppi tämän konstin Amerikan matkallaan. Sitten hän oli katsellut ympärilleen ja todennut:
– Onpa tänne tullut paljon väkeä.
– Sinuahan ne ovat tulleet katsomaan, vastasi Ahti.
– Pitäisköhän minun sitten parantaa vauhtia, tuumasi Nurmi.
Siihen Ahti, että ”sitähän se yleisö on tullut katsomaan”.
Niin Paavo Nurmi paransi juoksuvauhtia ja tuli yleisön hurratessa ylivoimaisena voittajana maaliin.
Muut juoksijat kokivat, että oli suuri kunnia päästä juoksemaan samoissa kilpailuissa Paavo Nurmen kanssa. Nämä juoksukilpailut olivat Ahti Kankaalle kuin muillekin mukana oleville viimeiset 3000 metrin juoksukilpailut, joissa saivat juosta juoksijalegenda Paavo Nurmen kanssa.
Pukuhuoneessa kilpajuoksijat olivat tentanneet Paavo Nurmea ja kysyneet, että kenellä suomalaisellahan se on ollut paras juoksuaskel.
– Kyllä parhaimpina päivinään paras on ollut Hannes Kolehmaisella, vastasi Paavo Nurmi.
– Hänellä oli kevyt askel ja hän pystyi äkkiä tekemään sen rytminvaihdoksenkin.
Kovin kilpailija oli Paavo Nurmen mielestä Ville Ritola, mutta Volmari Iso-Hollolla oli puolestaan ”komia askel”.
Hänhän voitti kaksi kertaa estejuoksun kultaa olympialaisissa.
