– Järjestämme näitä tapaamisia neljän vuoden välein, ja pitopaikka valitaan yleensä Oulun seudulta, kun sukukin näiltä main on. Viimeksi juhlittiin Oulussa, ja sitä ennen Tyrnävällä, kertoi sukukokoustoimikunnan puheenjohtaja Jussi Veijola.
Lumijoelle kokoontuva suku koostuu Adolf Sutelan (1892–1910) jälkeläisistä.
Sutelan nimi on tätä paljon vanhempi, mutta Veijola kertoo, että alkujaan Pikkaraisen nimellä kulkenut Adolf vaihtoi sukunimensä Sutelaan muutettuaan samannimiseen taloon.
Adolf Sutela oli kotoisin Paavolasta, mutta kulkeutui sittemmin vaimonsa Beatan kanssa Oulujoen maisemista Lumijoelle saakka, josta osti Junnon tilan Lumijoen Hirvasniemestä.
Tila on edelleenkin suvun hallussa.
Lapsia Adolfille ja Beatalle siunaantui kahdeksan, ja heistä taasen neljälle jälkeläisiä. Kaiken kaikkiaan suku käsittää kahdeksan sukupolvea.
– Aika moni sukulaisista asuu edelleen Oulun seudulla. Joitain tapauksia tosin on ulkomaita myöten, ihan Yhdysvalloista asti, Veijola kertoo.
Tämänkertaisen sukutapaamisen suurin ilonaihe ja yhteinen ponnistus on sukututkimus, johon on kerätty tiedot kaikista Adolf Sutelan jälkipolvista puolisoineen päivineen.
– Iso työ ollaan tehty sen eteen. Nyt sitä täällä tapaamisessa sitten esitellään ja täydennetään niiltä osin, kun jotain ilmenee.
Sukujuhlasta itsessään vastaa 9-henkinen sukukokoustoimikunta, jonka puheenjohtajana Veijola toimii.
– Edustajia on kolmesta haarasta: Heikki Sutelan, Pekka Sutelan ja Kalle Sutelan jälkeläisistä.
Sukujuhlan ohjelma noudatteli perinteisiä latuja. Aamu alkoi hartaushetkellä Lumijoen kirkossa, josta matka jatkui varsinaiselle juhlapaikalle, Lumijoen peruskoulun ruokasaliin.
Ruokailun, laulujen ja sukukokouksen ohella ohjelmassa oli niin sukupuun esittely kuin Kaarlo Sutelan juhlaesitelmä maanviljelystä.
Juhlan jälkeen vierailla oli mahdollisuus tutustua sukuhautoihin Lumijoen hautausmaalla sekä Lumijoen työväentaloon, jonka historia linkittyy olennaisesti Sutelan sukuun ja kiehtonee siksi suvun väkeä.
– Työväentalo on ennen ollut Junnon tilan pihapiirissä. Siellä se ei kuitenkaan koskaan valmistunut, ja siirrettiin aikanaan nykyiselle paikalleen, Jussi Veijola kertoo.
Sukujuhlan järjestäminen vaatii paljon töitä, varsinkin, kun osallistujamäärä lähenee sataa, kuten Sutelan suvun tapauksessa.
Jussi Veijola toteaa, ettei juhliin käytetty aika ole kuitenkaan hukkaan mennyt.
– Totta kai tärkeintä on silti sukulaisten tapaaminen. Uudet tulokkaatkin pääsevät osaksi sukua ja tutustumaan. Ja kun puhutaan laajasta suvusta, niin ei kaikkiin tule pidettyä sillä tavalla alituistaan yhteyttä. Täällä on sitten mahdollisuus vaihtaa kuulumisia.