Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen yhteydessä tammikuun lopulla järjestettävä maakuntavaali on ensiarvoisen tärkeä paikka lakeuden äänioikeutetuilla vaikuttaa oman alueensa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin.
Maakuntavaaleissa valitaan päättäjät maakuntavaltustoon, mikä loppukädessä linjaa sosiaali- ja terveydenhuollon maakunnallisen palveluverkon.
Ensimmäisten maakuntavaltuutettujen toimikausi alkaa tammikuun alussa 2019 ja päättyy nyt kuntavaaleissa valittujen valtuutettujen toimikauden loppuessa 31. toukokuuta 2021. Jatkossa maakuntavaalit järjestetään neljän vuoden välein yhtäaikaa kuntavaalien kanssa.
Helsingin Sanomien maakuntavaalisimulaatiossa havainnollistettiin maakuntavaltuustojen paikkajakoa, jos vaaleissa äänestettäisiin kuntavaalien mukaisesti.
Pohjois-Pohjanmaalla maakuntavaltuustoon valitaan 78 edustajaa. Suurimman osan nappaisi Oulu, 66 paikkaa, jos kuntavaalien äänestystulos siirrettäisiin sellaisenaan maakuntavaaleihin. Oulu nappaisi maakunnan paikoista 82 prosenttia.
Lakeudelle paikkoja tulisi vain kolme: Kempeleeseen kaksi ja Liminkaan yksi.
Muutoin lakeuden kunnat jäisivät ilman edustusta.
Simulaatio ei anna lopullista kuvaa, sillä todellisuudessa tilanne on hieman erilaisempi, koska maakuntavaaleissa vaalipiiri on kuntavaaleja suurempi. Suunta on kuitenkin todennäköinen: maakuntien keskuskaupungit kahmivat valtaa.
Lakeuden sosiaali- ja terveyspalvelujen säilyttämisen ja kehittämisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että paikkamäärä alueeltamme olisi simulaation arviota suurempi. Maakuntavaaleissa kannattaa vetää kotiinpäin.
Eilen tiistaina maakunnan sote-kaavailuja esiteltiin lakeuden asukkaille. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kaikissa nykyisissä terveyskeskuksissa palveluja säilyy ja vahvempi osaaminen keskitettäisiin Liminkaan ja Kempeleeseen. Alueemme palvelutaso säilyisi sotemylläkässä monta muuta seutua paremmin.
Mutta, kaikki on maakuntavaltuuston käsissä. Tammikuun viimeisenä sunnuntaina kannattaa presidentin ohella antaa äänensä maakuntavaaleissa.