Olin Suuri Johtaja suuren maan,
nyt en juuri sen nimeä muista.
Minun edessäin kansa käy kumaraan,
ilman mua ei hommat luista.
Minä kaikessa olin tärkein maan,
minä tähtenä maassani loistin.
Kaikki kaverit nostin kunniaan,
toisinajattelijat minä poistin. Minä aina parhaat ruuat söin
join juomana viinin kalliin,
ja parhaat miehet ja hevoset,
kuului aina Johtajan talliin.
Kaikki kilvan mua koittivat miellyttää,
kauniit naiset mun haaremin täytti.
Pari kerrallaan sänkyni lämmitti,
ketkä milloinkin hyvältä näytti.
Jopas, jopas alkoikin tuntua painetta
nyt on sängystä noustava pakko.
Unimaailma onneksi katosi -
multa muuten ois halennut rakko.