KEMPELE Missä on alttarin ikkunan edessä vielä 30-luvulla riippunut koristekangas?
Vanhan kirkon esineinventoinnin yhteydessä on herännyt useita kysymyksiä, mutta tehty myös löytöjä. Kirkosta löytyi muun muassa vanha virsinumerotaulu, jonka numerot on aiemmin viety Kansallismuseoon.
– Emme ole vielä miettineet mitä taululle tehdään. Annetaanko se Kansallismuseoon vai pyydetäänkö numerot takaisin meille, kirkkovaltuuston puheenjohtaja Kaisu Juvani pohtii.
Yhtä kaikki, kun 326 vuotta vanhaa kirkkorakennusta ryhdytään remontoimaan, on ratkaisemattomia kysymyksiä pitkä liuta. Yksi on remontin laajuus. Mikäli kirkko kunnostetaan parhaaseen loistoonsa, nielee remontti noin neljä miljoonaa euroa. Summa sisältää myös piha-alueen kunnostaminen.
Vielä ei ole kuitenkaan päätetty esimerkiksi arvokkaiden, Toppeliuksen, Granbergin ja Kaleniuksen tekemien maalausten kunnostustasoa. Mikäli ne restauroidaan vain nykyiseen kuntotasoonsa, kustannusarvio pienenee.
– Tällaista arvokeskustelua käydään, Heinonen sanoo.
Kempeleen seurakunnalle remontti on suuri ponnistus, sillä usean vuoden kestävä urakka on euromääräisesti yhden vuoden talousarviota suurempi. Seurakunta ei ole myöskään saanut vielä avustuksia. Rahoitusta aiotaan hakea niin Kirkkohallitukselta kuin EU:lta.
– Maalausten osalta meidän on syytä kuunnella ammattilaisia. Meidän sukupolvellamme on vastuu säilyttää kirkko tuleville polville, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja Pauli Määttä arvioi.
Merkitystä on myös Museoviraston lausunnoilla. Kempeleen vanha kirkko on rakennustapansa vuoksi ainutlaatuinen niin valtakunnallisesti kuin maailmanlaajuisesti.
– Ilmaiseksi ei saada hyvää, kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Tuula Rauma tiivistää.
Kirkkovanhuksen remontti käynnistyy kesäkuun alussa alueen aitauksella. Kun työ pääsee varsinaisesti alkamaan, kiinnitetään huomio aluksi julkisivuihin. Pohjoisseinällä joudutaan uusimaan hirsiä lahovaurioiden vuoksi. Lisäksi 1950-luvulla – jolloin kirkkoa viimeksi remontoitiin – asennettu ulkovuori uusitaan kokonaan.
– Nykyrakennuksiin nähden kirkko on ikäisekseen osaltaan hyvässä kunnossa, vaikka vaativia korjauksia esimerkiksi pohjoisseinällä joudutaan nyt tekemään, Heinonen tähdentää.
– Kunnostustöillä kirkko saadaan säilymään jatkossakin.
Ensi vuonna uusitaan kirkon paanukatto. Samalla käynnistyvät kirkon sisäpuoliset työt. Sähköjärjestelmät päivitetään nykyaikaan ja piilotetaan katseilta. Valaistus uusitaan ja rakennuksen paloturvallisuutta parannetaan. Myös av-tekniikka muutetaan tämän päivän vaatimuksia vastaavaksi. Ensi kesänä käynnistyvät myös maalausten restaurointityöt.
Vaikka muut työt saadaan valmiiksi kolmessa vuodessa, jatkuu maalausten entisöinti vuoteen 2021.
Kirkon remontin yhteydessä kunnostetaan myös kellotapuli.
Toimituskäytöstä vanha kirkko on poissa tämän vuoden. Tavoitteena on, että seuraavat vihkiparit pääsevät sanomaan tahdon kesällä 2018.
Nykyistä, 50-luvulla luotua värimaailmaa ei remontissa ole tarkoitus muuttaa. Kirkko säilyy ulkoapäin punaisena.
Kirkon päädyissä olleet pienet ikkunat seurakunnassa haluttaisiin palauttaa alkuperäisille paikoilleen, jos se museoviranomaisille sopii.
– Ikkunapuitteita on jossain vaiheessa yritetty korjata, mutta työ on jäänyt kesken. Ehkä siksi niiden paikat on poistettu. Ikkunat ovat onneksi vielä tallessa, Jyrki Heinonen valottaa.
50-luvulla kirkkoon uusittiin muun muassa penkit. Samalla penkkeihin luotiin ovet. Niiden mahdollinen poistaminen on ollut esillä.
– Ne ovat epäkäytännölliset. Kolisevat ja ovien väliin jäävät herkästi sormet, Juvani listaa.
Kirkon asehuone on rakennettu vuosisatojen aikana useaan kertaan, viimeksi ilmeisesti reilut 60 vuotta sitten tehdyn remontin yhteydessä. Nyt huone joudutaan rakentamaan pääosin uudelleen. Siihen siirretään sakastissa olevat tekniset keskukset.
Myös ovia ja ikkunaluukkuja korjataan. Niissä on tuoreempia, 2000-luvun timpureiden tekemiä ratkaisuja, jotka eivät vanhaan rakennukseen kuulu.
Heinonen sanoo vanhan arvorakennuksen remontoinnissa olevan yllättävän suuri työ. Kunnostaminen on pitkälle hidasta käsityötä. Myös rakennusmateriaalinen metsästäminen vie aikansa. Esimerkiksi tarvittavat puuosat on löydetty Keski-Suomesta vanhan maalaistalon purkuhirsistä.
– Onneksi käsityöläisiä Suomesta vielä löytyy. Paanukaton tekijöitäkään ei ole enää montaa.
Seurakunnan luottamushenkilöt uskovat vanhan kirkon matkailullisen merkityksen kasvavan. Esimerkiksi ulkomailla on suurta kiinnostusta kirkkoa kohtaan. Viimeisin rakennuksesta tehty tutkimus on japanilaisten käsialaa.
Arvokkaat, suomalaisten maalarimestareiden tekemät maalaukset, osittain 1600-luvulta oleva esineistö ja goottilainen rakenne herättävät kirkkovieraassa vahvaa kunnioitusta menneiden sukupolvien työtä kohtaan.
– Kun kirkko rakennettiin Kempeleeseen, ei täällä ollut monta taloa. Rakennus tehtiin sen ajan parhaalla mahdollisella tekniikalla. Se oli valtava ponnistus, Jyrki Heinonen tietää.
Tuula Rauma miettii, mihin ja millaisella tekniikalla kirkon historiasta kertova näyttely voitaisiin rakentaa.
– Työmaa-aitaan tehdään kirkoste kertova infotaulu. Se on hyvä harjoitus, Pauli Määttä hymyilee.
Kempeleen vanha kirkko
Yksi maamme 11:sta jäljellä olevasta arvokkaasta tukipilarikirkosta. Tukipilarirakenne on suomalainen erikoisuus.
Kirkko valmistui vuonna 1691 ja kuuluu maamme vanhimpiin puukirkkoihin.
Kirkossa on muun muassa Mikael Toppeliuksen tekemiä maalauksia. Kirkon korkea torni on aikoinaan toiminut merenkulkijoilla suunnistusapuna.
Esineistö on monipuolista. Esimerkiksi alttarilla olevista kahdeksasta kynttilälampetista kuudessa on kaiverrettuna lahjoittajien nimikirjaimet ja vuosiluvut. Lahjoitukset on tehty vuosina 1694, 1695, 1710 ja 1726.
Vanha kirkko on suosittu vihkikirkko kesäisin. Sinne mahtuu 150 henkilöä.