Pakolaisia on ollut ennenkin
Kolmenkymmenen pakolaisen ryhmä saapui kuntaan vähitellen vuosien 1991 ja 1992 aikana.
Heidän kanssaan toimi aluksi Helena Tornberg, joka tuolloin työskenteli Limingan kunnan pakolaiskoordinaattorina. Lisäksi lähitiimiin kuului kaksi kodinhoitajaa.
– Yksi tänne saapuneista perheistä ei päässyt edes pakolaisleirille. Heillä oli siis akuutti hätä, ja he tulivat yllättäen juuri ennen joulua. Kaikki paikat olivat kiinni. Niinpä päätimme kutsua heidät joulunviettoon kotiimme, Helena Tornberg muistelee.
Limingassa asuneet irakilaispakolaiset olivat kristittyjä. Siitä huolimatta kulttuurien törmäys tapahtui jo joulupöydässä.
– Irakilaisten tapana oli tervehtiä lapsia puristelemalla näitä poskesta, Helena Tornberg naurahtaa.
Uskonto voi olla yhteinen, mutta se ei tarkoita sitä, että kulttuuri ja tavat olisivat yhteisiä. Eri uskonto ei silti ole Tornbergin mielestä peruste vastaanotettavien pakolaisten rajaamiseksi.
– On kummallinen ajatus, että Suomeen otettaisiin vain kristittyjä pakolaisia. Minulla on esimerkiksi muslimituttavia, jotka käyvät luterilaisessa kirkossa. Uskonnosta löytyy siis joustavuutta. Tärkeämpää on, että ihmisillä on sydämen arvot kohdallaan.
Lue lisää uusimmasta Rantalakeus-lehdestä!
