20 vuotta sitten ira­ki­lai­set saa­pui­vat Li­min­kaan

LIMINKA Rantalakeuden alueella liminkalaiset kuuluvat niiden harvojen joukkoon, joilla jo kokemusta maahanmuuttajien ja etenkin pakolaisten kanssa toimimisesta. Liminka nimittäin otti vastaan vuonna 1991 irakilaisia kiintiöpakolaisia.
- ”Kun teidän suomalaisten 

kanssa ollaan hiljaa, niin 

teidän kanssa voi levätä.” 

Se on yksi kauneimmista asioista, mitä pakolaisilta olen kuullut kansastamme. Hiljaisuudenkin voi kääntää positiiviseksi voimaksi, ja rauhaa jos jotakin pakolaiset tarvitsevat, 

irakilaispakolaisten kanssa työskennellyt Helena Tornberg Limingasta toteaa. Adil leipomassa irakilaista leipää. Kristiina kastettiin Suomessa. Kuvassa valmistaudutaan juhlaan.
- ”Kun teidän suomalaisten kanssa ollaan hiljaa, niin teidän kanssa voi levätä.” Se on yksi kauneimmista asioista, mitä pakolaisilta olen kuullut kansastamme. Hiljaisuudenkin voi kääntää positiiviseksi voimaksi, ja rauhaa jos jotakin pakolaiset tarvitsevat, irakilaispakolaisten kanssa työskennellyt Helena Tornberg Limingasta toteaa.
- ”Kun teidän suomalaisten kanssa ollaan hiljaa, niin teidän kanssa voi levätä.” Se on yksi kauneimmista asioista, mitä pakolaisilta olen kuullut kansastamme. Hiljaisuudenkin voi kääntää positiiviseksi voimaksi, ja rauhaa jos jotakin pakolaiset tarvitsevat, irakilaispakolaisten kanssa työskennellyt Helena Tornberg Limingasta toteaa.
Kuva: Tiina Haapalainen

Pakolaisia on ollut ennenkin

Kolmenkymmenen pakolaisen ryhmä saapui kuntaan vähitellen vuosien 1991 ja 1992 aikana.

Heidän kanssaan toimi aluksi Helena Tornberg, joka tuolloin työskenteli Limingan kunnan pakolaiskoordinaattorina. Lisäksi lähitiimiin kuului kaksi kodinhoitajaa.

– Yksi tänne saapuneista perheistä ei päässyt edes pakolaisleirille. Heillä oli siis akuutti hätä, ja he tulivat yllättäen juuri ennen joulua. Kaikki paikat olivat kiinni. Niinpä päätimme kutsua heidät joulunviettoon kotiimme, Helena Tornberg muistelee.

Limingassa asuneet irakilaispakolaiset olivat kristittyjä. Siitä huolimatta kulttuurien törmäys tapahtui jo joulupöydässä.

– Irakilaisten tapana oli tervehtiä lapsia puristelemalla näitä poskesta, Helena Tornberg naurahtaa.

Uskonto voi olla yhteinen, mutta se ei tarkoita sitä, että kulttuuri ja tavat olisivat yhteisiä. Eri uskonto ei silti ole Tornbergin mielestä peruste vastaanotettavien pakolaisten rajaamiseksi.

– On kummallinen ajatus, että Suomeen otettaisiin vain kristittyjä pakolaisia. Minulla on esimerkiksi muslimituttavia, jotka käyvät luterilaisessa kirkossa. Uskonnosta löytyy siis joustavuutta. Tärkeämpää on, että ihmisillä on sydämen arvot kohdallaan.

Lue lisää uusimmasta Rantalakeus-lehdestä!

Mainos
Rantalakeuden pelit

Pelaa Rantalakeuden digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä