20-vuo­tias Lu­mi­tuu­li har­vi­nai­nen toimija tuu­li­voi­ma­bis­nek­ses­sä

Lumituuli on vahvasti lumijokinen yhtiö, vaikka omistajisto on pääosin muualta.

Lumijoella kotipaikkaansa pitävä, vastikään 20 vuotta täyttänyt Lumituuli Oy laskee liikkeelle uutta debentuurilainaa. Aiempi, vuonna 2013 liikkeelle laskettu debentuurilaina lankeaa tänä vuonna maksettavaksi takaisin, minkä vuoksi tällaiseen ratkaisuun päädyttiin, kertoo yhtiön toimitusjohtaja Sampsa Hario.

– Järjestelemme rahoitusta muutenkin uusiksi, ja halusimme tässä yhteydessä tarjota nykyisille lainanhaltijoille mahdollisuuden uudistaa lainansa. 75 prosenttia heistä on ilmoittanut jatkavansa lainanhaltijana, Hario kertoo.

Lainanantajalle luvataan viiden prosentin korko ja viiden vuoden laina-aika.

– Kaipa sijoittajat luottavat yrityksen toimintaan, koska ennen liikkeellelaskun alkua ja jo ensimmäisenä päivänä merkittiin puolet lainasta. Ja onhan viiden prosentin tuotto aika hyvä.

Debentuurilaina on pitkäaikainen, obligaation tapainen rahoitusinstrumentti. Se on velkakirjalainan yksi muoto.

Debentuurilainalla kerätyt varat Lumituuli Oy käyttää paitsi ensimmäisen debentuurilainan maksamiseen niille lainanantajille, jotka eivät sitä uudistaneet, myös yhtiön vaihtuvakorkoisen pankkilainan maksamiseen.

Hario kertoo, että yhtiö on lyhentänyt pankkilainojaan jo lähes miljoonalla eurolla ja maksanut debentuurilainan korkoja yli kolmesataatuhatta euroa.

Vuonna 2016 yhtiön tulos painui miinukselle, mutta viime vuoden tilinpäätös oli huomattavasti tätä parempi. Voittoa tuli 95 375 euroa ja tuotot olivat 772 744 euroa.

– Vuonna 2016 tuuli niin älyttömän vähän. Yhtiön tulos voi vaihdella tuulisuuden mukaan paljonkin suuntaan tai toiseen, Hario huomauttaa.

Lumituuli Oy rakensi ensimmäisen tuulivoimalansa Lumijoen Varjakkaan vuonna 1999. Se uusittiin vuonna 2014, ja nykyään tuulivoimala on teholtaan kaksi megawattia. Vuonna 2014 nousi myös toinen tuulivoimala Iin Laitakariin.

Yritys suunnitteli perustavansa tuulivoimalapuiston Oulun ja Hailuodon välille vuosina 2014-2015, mutta luopui hankkeesta ympäristösyistä.

– Uusia hankkeita ei ole valmisteilla, koska odotamme hallituksen päätöstä uusiutuvien energiamuotojen tukijärjestelmästä. Toivottavasti se tulee jossain vaiheessa ulos. Tuesta sahattiin pois jo neljäsosa hiilivoiman tukemiseen, mikä on älytön juttu.

Hario harmittelee sitä, etteivät tuulivoimalatoimijat näe asioiden keskeneräisyyden vuoksi suuntaa, mihin mennä.

– Olemme koko syksyn miettineet uutta strategiaa, mutta valtiovallan päätökset on tiedettävä ensin. Se kuitenkin tiedetään, ettei yksittäisten tuulivoimaloiden rakentaminen ole jatkossa kovin kannattavaa. Pitäisi pystyä tekemään isompia investointeja yhteistyössä muiden kanssa. Vain sen kautta alan kehitys etenee.

Vuoden 1988 helmikuussa perustetun, Dodo-taustaisen Lumituuli Oy:n tavoitteena on edistää tuulivoiman hyödyntämistä Suomessa. Yrityksellä on Suomalaisen työn liiton yhteiskunnallisen yrityksen merkki.

– Emme siis maksa omistajille osinkoja, vaan investoimme yritykseen, Hario tarkentaa.

Idea yksittäisten ihmisten omistamaan tuulivoimalaan syntyi Lumijoella, ja aluksi Lumituulesta oltiin perustamassa osuuskuntaa.

Vaikka Lumijoki on merkitty edelleen yrityksen kotipaikaksi, suurin osa osakkaista asuu nykyään muualla.

Vastaavanlaisia tuulivoimayrityksiä ei Suomessa juuri muita ole.

– Ahvenanmaalla toimii vähän samantapainen tuulivoimaosuuskunta, jolla on noin kymmenen tuulimyllyä. Näkisin mielelläni, että Suomessa olisi tilaa tällaisille pienemmillekin toimijoille.

Monissa muissa maissa maanomistajat ovat yhdessä rakentaneet tuulimyllyjä, mutta tämä malli ei ole rantautunut Suomeen.

– MTK reagoi aikoinaan liian hitaasti. Sen olisi pitänyt informoida jäsenkuntaansa paremmin liiketoiminnan mahdollisuuksista tuulivoimassa.

Hario näkee tuulivoimalla valoisan tulevaisuuden, riippumatta hallituksen tukipäätöksistä.

– Tämä on vasta alkua, jos tavoitteena on elää vuoteen 2050 mennessä nollapäästöisessä yhteiskunnassa. Uusiutuvien energialähteiden määrä lisääntyy. Tuulivoima on edelleen kolmen halutuimman energiamuodon joukossa, ja 67 prosenttia suomalaisista haluaa tänne lisää tuulivoimaa.

Hario toivoo, että lainlaatijat ottaisivat huomioon myös pienten toimijoiden erityispiirteet. Niiden olisi voitava osallistua tuulivoimaloiden tarjouskilpailuihin ilman suuria riskejä.

– Pienten toimijoiden on todella vaikea laskea, millaisilla ehdoilla ne voivat jättää tarjouksen, koska niillä ei ole käytettävissä konsultteja isompien toimijoiden tapaan. Joissakin maissa pienille tuulivoimalatoimijoille on olemassa ”ohituskaista”: niiden ei tarvitse osallistua kilpailutukseen, vaan ne voivat toteuttaa pienet hankkeet halvimman tarjouksen mukaan.

Lumijoen Varjakassa sijaitseva mylly jauhaa sähköä vielä 2030-luvulle saakka, koska tuulivoimalan käyttöiäksi arvioidaan 20-25 vuotta.