Millaisena koet Vilhon aseman tänä päivänä? Onko hän saanut ansaitsemaansa arvostusta?
– Suomen taiteessa Vilho Lammen arvostus on vakiintunut jo vuosikymmeniä sitten. Limingassa pyrimme Lampi-museon kautta lisäämään tietämystä ja arvostusta paikallisen yleisön keskuudessa unohtamatta kulttuurimatkailijoita. Etenkin, kun Liminkaan on viime vuosikymmenen aikoina muuttanut tuhansia uusia asukkaita. Olen huomannut, että varsinkin vanhemmat henkilöt ovat kiinnostuneita tarinoista, jotka Vilhoon ja hänen teoksiinsa liittyvät. Niiden arvostuksessa yksi tekijä on paikallisuus. Ne nivoutuvat niin oleellisesti Liminkaan ja liminkalaisuuteen, ja Vilho itsessäänkin oli liminkalainen, vaikka Oulussa tahtovatkin hänet aina välillä omia itselleen.
– Totta kai toivoisin arvostusta monelta taholta lisääkin. Museoaluetta pitäisi kehittää. Jo pienet asiat riittäisivät: esimerkiksi se, että kesäkahvila ja museot edes aukeaisivat yhtä aikaa. Museoiden tulisi olla myös avoinna silloin kun alueella on muita tapahtumia.
– Toiveenani olisi, että Vilho Lampi -museosta tulisi ympärivuotinen. Nykypäättäjät katsovat turhan usein pelkästään rahaa, mutta tosiasia on, ettei mikään museo ole taloudellisesti tuottava, eikä se olekaan niiden tarkoitus. Pitäisi ymmärtää henkistenkin arvojen ja kulttuurin tärkeys. Olisihan museolla ja Vilholla myös imagollista hyötyä Limingalle. Olenkin aina sanonut, että talous ja elinkeinoelämä tuovat leivän, mutta kulttuuri tuo herkun sen leivän päälle.
Mikä Vilhon töissä erityisesti kiehtoo?
– Jokainenhan kokee ja tulkitsee teokset omalla tavallaan, mutta sanoisin yhtenä tekijänä Vilhon omaleimaisuuden. Vaikka hänen tyylisuuntansa vaihtuivatkin, niin taiteellinen ilmaisunsa oli aina täysin pätevää.
– Totta kai itse Vilhokin kiehtoo monia henkilönä. Hän opiskeli aikanaan Helsingissä niin taidetta kuin puhetaitoakin, ja oli erittäin haluttu puhuja ja esiintyjä. Vilho oli kaikessa mukana ja aktiivinen paikkakuntalainen.
Mikä on Vilhon merkitys esimerkiksi tuleville taiteilijoille tai sukupolville yleensä?
– Tietenkin on hyvä oppia tuntemaan taustoja, varsinkin jos tahtoo taidetta tehdä. Olen käynyt useasti pitämässä taidekoululla esitelmää Vilhosta ja hänen töistään, ja kyllähän se on niin, että taiteilijan täytyy pystyä ymmärtämään historiaa, jotta kykenee työskentelemään. Nykyään aloittelevat taiteilijat tekevät paljon vain sellaista mikä on muodikasta, vaikka jokaisen pitäisi löytää oma linja, jota kohti kulkea.
– Olen myös sitä mieltä, että jo peruskoulussa pitäisi tutustua paikalliseen taiteeseen ja sen tekijöihin. Käyttää vaikka museossa.
Miten taiteilijuus itsessään on muuttunut Vilhon ajoista?
– Varmasti monilta osin helpommaksi. Voi kuvitella, miten 30-luvulla on suhtauduttu tällaisessa vanhoillisessa pitäjässä maalaamiseen. Vilhollekin sanottiin, että saahan sitä aikuinen mies vapaa-ajallaan tehdä mitä haluaa, kunhan ensin on tehnyt oikeat työt. Tänä päivänä taiteilijuus ymmärretään ihan oikeaksi ammatiksi. Taiteilijoita tosin koulutetaan liian paljon, etteivät pelkästään sillä kaikki voi tulla toimeen.
– Taiteen teossa on peruskoulutus aivan ehdottoman tärkeää, jotta tietää, mitä tekee ja miten. Nykyään on tarjolla ihan aloittelijoillekin perusteiden opetusta. Mielestäni harrastuksessakin on oleellista pyrkimys ja halu kehittyä, ettei tee aina yhtä ja samaa, Matti Lampi summaa.