| Päivitetty
Sauli Pahkasalo
Liminka
Ei taida olla sellaista lumijokista sankarivainajaa, jota Heikki Marttila, 86, ei olisi ollut saattamassa kotiseudun multiin. Marttila Sohvi-äiti oli opettaja ja lotta, minkä vuoksi hän halusi osallistua etenkin entisten oppilaidensa sankarihautauksiin. Talvisodan alkaessa kuuden vuoden ikään ennättänyt Heikki oli aina mukana.
– Muistan senkin, kun Limingan asemalta tuotiin arkkuja hevoskärryillä. Seurasimme poikajoukolla mihin taloon ne viedään, nykyisin Limingassa asuva Marttila muistelee.
Tulevana lauantaina talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Vaikka vuosia ei Marttilalla ollutkaan montaa, niin loppuvuoden 1939 tapahtumat ovat jääneet hänelle elävästi mieleen. Siksikin, että hän loukkaantui erikoisessa tieliikenneonnettomuudessa.
Elettiin elokuuta, kun Heikki Marttila oli veljensä Matin ja siskonsa Anna-Liisan vierailulla tätinsä kesäpaikalla Paanajärvellä. Kotimatkalle Lumijoella liikennöitsijänä toiminut Eino-isä oli saanut Limingasta lainaan Buickin.
– Korvensuoralla saimme tikkarit, joita oli mukava laittaa ikkunasta ulos räpättämään. Veljeni yllytti isääni testaamaan kuinka lujaa autolla pääsee. Auton ovien saranat olivat takaluukun puolella. Kun ryhdyin avaamaan ikkunaa, avasinkin oven ja lensin ulos. Jäljet ovat edelleen päässäni.
Pian kotiinpaluun jälkeen Eino Marttila kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin.
– Isän lähtö on jäänyt selkeästi mieleen. Lumijoella joukot koottiin lottakahvilaan, nykyiseen kunnanvirastoon. Linja-automme vietiin toisaalle ja isä lähti Kuhmon suuntaan.
Marttila miettii, että lapsen silmissä sota näyttäytyi jännittävänä seikkailuna.
– Äiti itkeskeli paljonkin. Mutta me pojat leikimme sotaleikkejä. Meitä oli kymmenkunta poikaa. Veljeni majurina ja me muut muilla sotilasarvoilla. Erään leikin päätteeksi kanttori Kujalan Pekka-poika ylensi minut korpraaliksi taistelussa osoitetusta urhoollisuudesta, Marttila naurahtaa.
Isän poissaolo oli silti Heikki Marttilalle kova paikka.
– Olin isätön viisi vuotta.
Marttilan eno, kaukopartiossa palvellut lumijokinen Lauri Otsamo kaatui talvisodan loppuvaiheessa.
– Neljän miehen ryhmä sai niskalaukaukset, sillä venäläiset yllättivät heidät nukkumasta.
Talvisota kesti 105 päivää.
– Eräs veteraani kertoi, että sodan loputtua Vuoksen asemissa olleiden suomalaisten aseet mahtuivat yhteen rekeen. Jos sota olisi jatkunut, eivät he olisi sieltä palanneet, pitkään sotaveteraanityötä tehnyt ja veteraanisukupolvea haastatellut Heikki Marttila toteaa.
Lisää aiheesta muualla
LISÄÄ AIHEESTA
Tuoreimmat uutiset
Aki Roukala sai merkittävän kulttuuripalkinnon.
Pekka Peura
Piispa Jukka Keskitalo.
Vesa Joensuu
Kirkko iltavalaistuksessa.
Arimo Eklund
Hirvinevan neljä tuulivoimalaa tulevat noin 700 metrin etäisyydelle toisistaan. Yhteen perustukseen menee noin 900 kuutiota betonia. – Torni kiinnitetään kahdellasadalla 45 millimetrin pultilla kolme metriä korkeaan pulttikehään, esittelee vastaava työnjohtaja Harri Rauma Eltel Networks Oy:stä betonivalua odottavaa perustusta.
Heli Rintala
MIELIPIDE
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Soita (08) 381 685 ja 044 7370 378
Sähköposti toimitus@rantalakeus.fi
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Rantalakeus - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Päivitetty
Sauli Pahkasalo
Liminka
Ei taida olla sellaista lumijokista sankarivainajaa, jota Heikki Marttila, 86, ei olisi ollut saattamassa kotiseudun multiin. Marttila Sohvi-äiti oli opettaja ja lotta, minkä vuoksi hän halusi osallistua etenkin entisten oppilaidensa sankarihautauksiin. Talvisodan alkaessa kuuden vuoden ikään ennättänyt Heikki oli aina mukana.
– Muistan senkin, kun Limingan asemalta tuotiin arkkuja hevoskärryillä. Seurasimme poikajoukolla mihin taloon ne viedään, nykyisin Limingassa asuva Marttila muistelee.
Tulevana lauantaina talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Vaikka vuosia ei Marttilalla ollutkaan montaa, niin loppuvuoden 1939 tapahtumat ovat jääneet hänelle elävästi mieleen. Siksikin, että hän loukkaantui erikoisessa tieliikenneonnettomuudessa.
Elettiin elokuuta, kun Heikki Marttila oli veljensä Matin ja siskonsa Anna-Liisan vierailulla tätinsä kesäpaikalla Paanajärvellä. Kotimatkalle Lumijoella liikennöitsijänä toiminut Eino-isä oli saanut Limingasta lainaan Buickin.
– Korvensuoralla saimme tikkarit, joita oli mukava laittaa ikkunasta ulos räpättämään. Veljeni yllytti isääni testaamaan kuinka lujaa autolla pääsee. Auton ovien saranat olivat takaluukun puolella. Kun ryhdyin avaamaan ikkunaa, avasinkin oven ja lensin ulos. Jäljet ovat edelleen päässäni.
Pian kotiinpaluun jälkeen Eino Marttila kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin.
– Isän lähtö on jäänyt selkeästi mieleen. Lumijoella joukot koottiin lottakahvilaan, nykyiseen kunnanvirastoon. Linja-automme vietiin toisaalle ja isä lähti Kuhmon suuntaan.
Marttila miettii, että lapsen silmissä sota näyttäytyi jännittävänä seikkailuna.
– Äiti itkeskeli paljonkin. Mutta me pojat leikimme sotaleikkejä. Meitä oli kymmenkunta poikaa. Veljeni majurina ja me muut muilla sotilasarvoilla. Erään leikin päätteeksi kanttori Kujalan Pekka-poika ylensi minut korpraaliksi taistelussa osoitetusta urhoollisuudesta, Marttila naurahtaa.
Isän poissaolo oli silti Heikki Marttilalle kova paikka.
– Olin isätön viisi vuotta.
Marttilan eno, kaukopartiossa palvellut lumijokinen Lauri Otsamo kaatui talvisodan loppuvaiheessa.
– Neljän miehen ryhmä sai niskalaukaukset, sillä venäläiset yllättivät heidät nukkumasta.
Talvisota kesti 105 päivää.
– Eräs veteraani kertoi, että sodan loputtua Vuoksen asemissa olleiden suomalaisten aseet mahtuivat yhteen rekeen. Jos sota olisi jatkunut, eivät he olisi sieltä palanneet, pitkään sotaveteraanityötä tehnyt ja veteraanisukupolvea haastatellut Heikki Marttila toteaa.
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Aki Roukala sai merkittävän kulttuuripalkinnon.
Pekka Peura
Piispa Jukka Keskitalo.
Vesa Joensuu
Kirkko iltavalaistuksessa.
Arimo Eklund
Hirvinevan neljä tuulivoimalaa tulevat noin 700 metrin etäisyydelle toisistaan. Yhteen perustukseen menee noin 900 kuutiota betonia. – Torni kiinnitetään kahdellasadalla 45 millimetrin pultilla kolme metriä korkeaan pulttikehään, esittelee vastaava työnjohtaja Harri Rauma Eltel Networks Oy:stä betonivalua odottavaa perustusta.
Heli Rintala
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
Aki Roukala sai merkittävän kulttuuripalkinnon.
Pekka Peura
Piispa Jukka Keskitalo.
Vesa Joensuu
Kirkko iltavalaistuksessa.
Arimo Eklund
URHEILU
MIELIPIDE
LISÄÄ AIHEESTA
Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Soita (08) 381 685 ja 044 7370 378
Sähköposti toimitus@rantalakeus.fi
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Tilaa Rantalakeus
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Rantalakeus - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Päivitetty
Sauli Pahkasalo
Liminka
Ei taida olla sellaista lumijokista sankarivainajaa, jota Heikki Marttila, 86, ei olisi ollut saattamassa kotiseudun multiin. Marttila Sohvi-äiti oli opettaja ja lotta, minkä vuoksi hän halusi osallistua etenkin entisten oppilaidensa sankarihautauksiin. Talvisodan alkaessa kuuden vuoden ikään ennättänyt Heikki oli aina mukana.
– Muistan senkin, kun Limingan asemalta tuotiin arkkuja hevoskärryillä. Seurasimme poikajoukolla mihin taloon ne viedään, nykyisin Limingassa asuva Marttila muistelee.
Tulevana lauantaina talvisodan syttymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Vaikka vuosia ei Marttilalla ollutkaan montaa, niin loppuvuoden 1939 tapahtumat ovat jääneet hänelle elävästi mieleen. Siksikin, että hän loukkaantui erikoisessa tieliikenneonnettomuudessa.
Elettiin elokuuta, kun Heikki Marttila oli veljensä Matin ja siskonsa Anna-Liisan vierailulla tätinsä kesäpaikalla Paanajärvellä. Kotimatkalle Lumijoella liikennöitsijänä toiminut Eino-isä oli saanut Limingasta lainaan Buickin.
– Korvensuoralla saimme tikkarit, joita oli mukava laittaa ikkunasta ulos räpättämään. Veljeni yllytti isääni testaamaan kuinka lujaa autolla pääsee. Auton ovien saranat olivat takaluukun puolella. Kun ryhdyin avaamaan ikkunaa, avasinkin oven ja lensin ulos. Jäljet ovat edelleen päässäni.
Pian kotiinpaluun jälkeen Eino Marttila kutsuttiin ylimääräisiin kertausharjoituksiin.
– Isän lähtö on jäänyt selkeästi mieleen. Lumijoella joukot koottiin lottakahvilaan, nykyiseen kunnanvirastoon. Linja-automme vietiin toisaalle ja isä lähti Kuhmon suuntaan.
Marttila miettii, että lapsen silmissä sota näyttäytyi jännittävänä seikkailuna.
– Äiti itkeskeli paljonkin. Mutta me pojat leikimme sotaleikkejä. Meitä oli kymmenkunta poikaa. Veljeni majurina ja me muut muilla sotilasarvoilla. Erään leikin päätteeksi kanttori Kujalan Pekka-poika ylensi minut korpraaliksi taistelussa osoitetusta urhoollisuudesta, Marttila naurahtaa.
Isän poissaolo oli silti Heikki Marttilalle kova paikka.
– Olin isätön viisi vuotta.
Marttilan eno, kaukopartiossa palvellut lumijokinen Lauri Otsamo kaatui talvisodan loppuvaiheessa.
– Neljän miehen ryhmä sai niskalaukaukset, sillä venäläiset yllättivät heidät nukkumasta.
Talvisota kesti 105 päivää.
– Eräs veteraani kertoi, että sodan loputtua Vuoksen asemissa olleiden suomalaisten aseet mahtuivat yhteen rekeen. Jos sota olisi jatkunut, eivät he olisi sieltä palanneet, pitkään sotaveteraanityötä tehnyt ja veteraanisukupolvea haastatellut Heikki Marttila toteaa.
Lisää aiheesta muualla
Tuoreimmat uutiset
Aki Roukala sai merkittävän kulttuuripalkinnon.
Pekka Peura
Piispa Jukka Keskitalo.
Vesa Joensuu
Kirkko iltavalaistuksessa.
Arimo Eklund
Hirvinevan neljä tuulivoimalaa tulevat noin 700 metrin etäisyydelle toisistaan. Yhteen perustukseen menee noin 900 kuutiota betonia. – Torni kiinnitetään kahdellasadalla 45 millimetrin pultilla kolme metriä korkeaan pulttikehään, esittelee vastaava työnjohtaja Harri Rauma Eltel Networks Oy:stä betonivalua odottavaa perustusta.
Heli Rintala
Tuomas Lohi muistuttaa, ettei talousarviosta haluttu väkisin tehdä plusmerkkistä.
Jonna Lehtomaa
Tyrnävän kunta muisti tyrnäväläistä Lotta Yli-Hukkala-Siiraa Suomen parhaasta ylioppilastuloksesta. Lotta kirjoitti kahdeksan laudaturia ja kaksi eximiaa. Kuvassa myös kunnanjohtaja Vesa Anttila, kunnanhallituksen puheenjohtaja Minna Matinlauri ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tauno Uitto.
Heli Rintala
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
UUTISET
Aki Roukala sai merkittävän kulttuuripalkinnon.
Pekka Peura
Piispa Jukka Keskitalo.
Vesa Joensuu
Kirkko iltavalaistuksessa.
Arimo Eklund
URHEILU
MIELIPIDE
LISÄÄ AIHEESTA
Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.
Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Soita tai tekstaa 044 7370 374
Sähköposti toimitus@rantalakeus.fi
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Tilaa Rantalakeus
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Tilausehdot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Rantalakeus - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF