Vii­me so­dis­sa Ju­ma­la Suo­mea aut­toi,

kun kan­sa Ju­ma­lal­le ru­kouk­set toi,

rin­ta­mal­la, ko­to­na väki Ju­ma­laan us­koi,

niin­pä Ju­ma­la Suo­mel­le rau­han an­toi.

Tur­haa on so­dan­käyn­ti, ei au­ta pans­sa­rit,

ei tark­ka-am­pu­jat. ki­vää­rit,

el­lei Ju­ma­la ole tais­tos­sa mu­ka­na,

el­lei so­ta­vä­el­lä Raa­mat­tu lu­et­ta­va­na

Ju­ma­la suo­je­li Suo­men maa­ta ja kan­saa,

näin Kor­kein siu­nauk­sen­sa an­taa,

sil­le ken Hä­neen lu­jas­ti us­koo,

niin vaa­rat kaik­ki kau­as kaik­koo

Niin kau­an kuin kan­sa Ju­ma­laan tur­vaa,

Her­ra suo­je­luk­sen­sa maal­le an­taa

ja so­dis­ta, tu­ho­töis­tä var­je­lee,

ei käy niin, et­tä vi­hol­li­nen maa­ham­me is­kee

Ru­kouk­set ja vir­ret siis kai­ku­koot,

kir­kot vä­keä täyn­nä ol­koot,

ja kris­ti­nus­ko koko kan­san yh­dis­tä­köön,

niin Ju­ma­la maa­tam­me ryh­dis­tä­köön

Her­ra siu­naa Suo­men las­ta

pa­han tiel­le jou­tu­mas­ta,

et­tei hän ki­rous­ta maal­lem­me tuo,

vaan Her­ra yhä siu­nauk­sen­sa suo

Kau­an on ai­kaa kun tal­vi­so­ta puh­jen­nut,

kah­dek­san­kym­men­tä vuot­ta kun al­ka­nut,

nyt ve­te­raa­neil­le enää har­voil­le kun­nia,

mut­ta suu­rim­man kun­ni­an saa­koon Ju­ma­la

It­se­näi­se­nä maam­me vuo­sia sa­ta­kak­si

ja maam­me käy­nyt vain vau­raam­mak­si,

kii­tos sii­tä Kaik­ki­val­ti­aal­le Ju­ma­lal­le

joka siu­nauk­sen an­toi maal­le

Nyt it­se­näi­syys­päi­vää vie­te­tään,

ja Ju­ma­lan pe­los­sa py­sy­tään,

äl­köön kan­sam­me Ju­ma­las­ta luo­pu­ko,

ja maa­tam­me vaa­raan saat­ta­ko

Ju­ma­la so­dis­sa aut­toi ja var­je­li,

suo­jaa tai­vaan en­ke­leil­tä sa­te­li,

Hän voi­tot tais­te­luis­sa an­toi

ja maam­me rau­haan kan­toi

Kii­tos ikui­nen Ju­ma­lal­le sii­tä,

ei mi­kään kii­tok­sem­me rii­tä,

us­ko­kaam­me siis Ju­ma­lan Poi­kaa,

Hän sa­noo Suo­mi, hy­vin voi­kaa

Kun vain kan­sa us­kol­li­se­na Sa­nal­le py­syy,

tur­haan sil­loin ku­kaan ky­syy,

mikä isän­maa­tam­me uha­ta voi­si­kaan,

us­ko ja isän­maa yh­teen kun vain muis­te­taan

On­nea Suo­mi!

It­se­näi­sis­tä vuo­sis­ta!

Tai­vaan Isän siu­naus jat­ku­koon

ja tur­va­si rak­kain maa ol­koon!

Jou­ko Pel­ko­nen

Tyr­nä­vä