Päivitetty
Syksyinen kylmyys ja kosteus tunkevat sisälle, niinpä rovasti kantaa puita ahkeraan, sillä seitsemän pönttöuunin, leivinuunin ja puuhellan lämmittäminen ovat alkaneet. Hyvin hän on jaksanut, vaikka linja-autossa oli muuan vuosi sitten kirkkoherran voimia epäiltykin seuraavaan tapaan: ”Kukahan siellä pappilassa kantaa ne puut, kun niillä on niin monta uunia, ja se rovastikin on niin heiveröinen”.
En tiedä, pitäisikö kuitenkin olla vähän huolissaan, kun olivat kaupungin kirjaston kahvilassa eräänä aamuna kyselleet häneltä eläkeläiskorttia. Mene ja tiedä, sillä työterveyslääkäri oli iltapäivällä kehunut ulkonäköä ja kaukonäköä.
Ilmojen viiletessä Nadjalla on riittänyt puuhaa hiirien kanssa - kesän ulkosaalistusten sijaan hiiriaterian voi nauttia nyt pappilan vintillä, salissa ja keittiössä. Siitäpä palkinnoksi on saanut paksua kermaa, ja sangen tyytyväiseltä vaikuttaa. Kesällä meinasi jo hätä tulla, kun se kahteen otteeseen oli kadoksissa. Tuli onneksi kotiin. Siitäkös ihan kyyneleet piti tirauttaa ja antaa nukkua lakanoiden välissä muutama yö. Yleensä Nadja saa nauttia lakanaöistä ystäviemme luona, kun itse olemme reissussa.
Tässä vaiheessa syksyä on tapana ollut siirtää kanat sisälle. Nyt olemme kovasti pohtineet, että menisivätköhän ne pataan, ja komealle kukolle kysyttäisiin talvisijoitusta. Joka toinen päivä ollaan varmoja, että näin teemme, jotta selviäisimme talven suunnitelmistamme. Mutta sitten taas ollaan ihan varmoja, ettei missään nimessä.
Ollaan kiinnytty kukkoomme ja kanoihimme, joilla kaikilla on omat nimensä, tapansa ja varsin mielenkiintoiset tulohistoriansa meille. Onhan niistä ollut välillä oikein harmiakin, kun ovat karanneet tai kaivaneet pionipenkin pilalle. Minä ehdotin, että annetaan hyvin muniville mahdollisuus ja muut pois. Niinpä rovasti kuuluu juttelevan kanoille, että voi, voi, munikaa nyt hyvät rouvat, ettei ruustinna pane teitä suupaloiksi.
Mietittiin sitäkin, että osattaisiinko teurastaa itse vai pyydetäänkö apuvoimia. Muuten menisi siihen malliin, että toisella pölkyllä olisi iPad, jossa YouTubesta pyörisi teurastusvideo ja toisella pölkyllä kana.
Suloiset karitsamme Alina ja Joonatan ovat kasvaneet hyvän kokoisiksi. Mielenkiintoista on jälleen ollut seurata lampaiden puuhia. Hyvä fiilishän siitä tulee, kun juoksevat mäkättäen vastaan ja sitten syötyään märehtivät tyytyväisenä. Iloa niistä on näyttänyt olevan myös kaiken ikäisille ohikulkijoille. Ovat tainneet päästä useaan valokuvaankin. Sanonpa vaan, että niiden rapsuttelussa paranee kuivat kädet ja sielu lepää.
Joka syksyiseen tapaan odotamme pikkupakkasia, ja onnellisen kesän viettäneet lampaat muuttavat pappilan pakasteeseen odottamaan sopivaa hetkeä hyvän punaviinin kera.
Tuoreimmat mielipiteet
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.
VIIKON TYKÄTYIN
Penkkariajajia Kempeleessä.
Markku Kuuselo
TUOREIN
Penkkariajajia Kempeleessä.
Markku Kuuselo
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Vanhustenhoito tai oikeastaan sen puute ja laiminlyönnit ovat puhuttaneet viime aikoina enemmän kuin koskaan. Eikä se ole ihme. Ihme sen sijaan on, että epäkohdat tulivat ilmi vasta nyt. Aluksi haluan sanoa tämän: Kunnioitan todella paljon kaikkia teitä, jotka tätä todella vaativaa ja raskasta työtä teette päivästä ja vuodesta toiseen. Tiedän että moni teistä haluaisi tehdä asiakkaansa eteen enemmän, mutta siihen teillä ei ole mahdollisuutta, sillä te teette kuten määrätään. Minua ei yllätä, että suurten yksityistenhoitolaitosten tulos syntyy nimenomaa niin, että säästetään sieltä mistä ei saisi. Eli hoidosta, huolenpidosta sekä henkiökunnasta, mutta tästä ei tämän enempää, koska aiheesta on paljon kirjoitettu ja todettu että väärin on toimittu, myös palvelun tilaajan eli yleensä kunnan tai kaupungin taholta. Onko se valvonta niin vaikeaa, vai eikö haluta "kytätä", miten tuottaja asiansa hoitaa. Ollaan vain tyytyväisiä ettei itse tarvitse palveluja tarjota, niinkö?
Soita (08) 381 685 ja 044 7370 378
Sähköposti toimitus@rantalakeus.fi
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Rantalakeus - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Päivitetty
Syksyinen kylmyys ja kosteus tunkevat sisälle, niinpä rovasti kantaa puita ahkeraan, sillä seitsemän pönttöuunin, leivinuunin ja puuhellan lämmittäminen ovat alkaneet. Hyvin hän on jaksanut, vaikka linja-autossa oli muuan vuosi sitten kirkkoherran voimia epäiltykin seuraavaan tapaan: ”Kukahan siellä pappilassa kantaa ne puut, kun niillä on niin monta uunia, ja se rovastikin on niin heiveröinen”.
En tiedä, pitäisikö kuitenkin olla vähän huolissaan, kun olivat kaupungin kirjaston kahvilassa eräänä aamuna kyselleet häneltä eläkeläiskorttia. Mene ja tiedä, sillä työterveyslääkäri oli iltapäivällä kehunut ulkonäköä ja kaukonäköä.
Ilmojen viiletessä Nadjalla on riittänyt puuhaa hiirien kanssa - kesän ulkosaalistusten sijaan hiiriaterian voi nauttia nyt pappilan vintillä, salissa ja keittiössä. Siitäpä palkinnoksi on saanut paksua kermaa, ja sangen tyytyväiseltä vaikuttaa. Kesällä meinasi jo hätä tulla, kun se kahteen otteeseen oli kadoksissa. Tuli onneksi kotiin. Siitäkös ihan kyyneleet piti tirauttaa ja antaa nukkua lakanoiden välissä muutama yö. Yleensä Nadja saa nauttia lakanaöistä ystäviemme luona, kun itse olemme reissussa.
Tässä vaiheessa syksyä on tapana ollut siirtää kanat sisälle. Nyt olemme kovasti pohtineet, että menisivätköhän ne pataan, ja komealle kukolle kysyttäisiin talvisijoitusta. Joka toinen päivä ollaan varmoja, että näin teemme, jotta selviäisimme talven suunnitelmistamme. Mutta sitten taas ollaan ihan varmoja, ettei missään nimessä.
Ollaan kiinnytty kukkoomme ja kanoihimme, joilla kaikilla on omat nimensä, tapansa ja varsin mielenkiintoiset tulohistoriansa meille. Onhan niistä ollut välillä oikein harmiakin, kun ovat karanneet tai kaivaneet pionipenkin pilalle. Minä ehdotin, että annetaan hyvin muniville mahdollisuus ja muut pois. Niinpä rovasti kuuluu juttelevan kanoille, että voi, voi, munikaa nyt hyvät rouvat, ettei ruustinna pane teitä suupaloiksi.
Mietittiin sitäkin, että osattaisiinko teurastaa itse vai pyydetäänkö apuvoimia. Muuten menisi siihen malliin, että toisella pölkyllä olisi iPad, jossa YouTubesta pyörisi teurastusvideo ja toisella pölkyllä kana.
Suloiset karitsamme Alina ja Joonatan ovat kasvaneet hyvän kokoisiksi. Mielenkiintoista on jälleen ollut seurata lampaiden puuhia. Hyvä fiilishän siitä tulee, kun juoksevat mäkättäen vastaan ja sitten syötyään märehtivät tyytyväisenä. Iloa niistä on näyttänyt olevan myös kaiken ikäisille ohikulkijoille. Ovat tainneet päästä useaan valokuvaankin. Sanonpa vaan, että niiden rapsuttelussa paranee kuivat kädet ja sielu lepää.
Joka syksyiseen tapaan odotamme pikkupakkasia, ja onnellisen kesän viettäneet lampaat muuttavat pappilan pakasteeseen odottamaan sopivaa hetkeä hyvän punaviinin kera.
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
MIELIPIDE
LISÄÄ AIHEESTA
Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Soita (08) 381 685 ja 044 7370 378
Sähköposti toimitus@rantalakeus.fi
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Tilaa Rantalakeus
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Rantalakeus - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Sulje
Päivitetty
Syksyinen kylmyys ja kosteus tunkevat sisälle, niinpä rovasti kantaa puita ahkeraan, sillä seitsemän pönttöuunin, leivinuunin ja puuhellan lämmittäminen ovat alkaneet. Hyvin hän on jaksanut, vaikka linja-autossa oli muuan vuosi sitten kirkkoherran voimia epäiltykin seuraavaan tapaan: ”Kukahan siellä pappilassa kantaa ne puut, kun niillä on niin monta uunia, ja se rovastikin on niin heiveröinen”.
En tiedä, pitäisikö kuitenkin olla vähän huolissaan, kun olivat kaupungin kirjaston kahvilassa eräänä aamuna kyselleet häneltä eläkeläiskorttia. Mene ja tiedä, sillä työterveyslääkäri oli iltapäivällä kehunut ulkonäköä ja kaukonäköä.
Ilmojen viiletessä Nadjalla on riittänyt puuhaa hiirien kanssa - kesän ulkosaalistusten sijaan hiiriaterian voi nauttia nyt pappilan vintillä, salissa ja keittiössä. Siitäpä palkinnoksi on saanut paksua kermaa, ja sangen tyytyväiseltä vaikuttaa. Kesällä meinasi jo hätä tulla, kun se kahteen otteeseen oli kadoksissa. Tuli onneksi kotiin. Siitäkös ihan kyyneleet piti tirauttaa ja antaa nukkua lakanoiden välissä muutama yö. Yleensä Nadja saa nauttia lakanaöistä ystäviemme luona, kun itse olemme reissussa.
Tässä vaiheessa syksyä on tapana ollut siirtää kanat sisälle. Nyt olemme kovasti pohtineet, että menisivätköhän ne pataan, ja komealle kukolle kysyttäisiin talvisijoitusta. Joka toinen päivä ollaan varmoja, että näin teemme, jotta selviäisimme talven suunnitelmistamme. Mutta sitten taas ollaan ihan varmoja, ettei missään nimessä.
Ollaan kiinnytty kukkoomme ja kanoihimme, joilla kaikilla on omat nimensä, tapansa ja varsin mielenkiintoiset tulohistoriansa meille. Onhan niistä ollut välillä oikein harmiakin, kun ovat karanneet tai kaivaneet pionipenkin pilalle. Minä ehdotin, että annetaan hyvin muniville mahdollisuus ja muut pois. Niinpä rovasti kuuluu juttelevan kanoille, että voi, voi, munikaa nyt hyvät rouvat, ettei ruustinna pane teitä suupaloiksi.
Mietittiin sitäkin, että osattaisiinko teurastaa itse vai pyydetäänkö apuvoimia. Muuten menisi siihen malliin, että toisella pölkyllä olisi iPad, jossa YouTubesta pyörisi teurastusvideo ja toisella pölkyllä kana.
Suloiset karitsamme Alina ja Joonatan ovat kasvaneet hyvän kokoisiksi. Mielenkiintoista on jälleen ollut seurata lampaiden puuhia. Hyvä fiilishän siitä tulee, kun juoksevat mäkättäen vastaan ja sitten syötyään märehtivät tyytyväisenä. Iloa niistä on näyttänyt olevan myös kaiken ikäisille ohikulkijoille. Ovat tainneet päästä useaan valokuvaankin. Sanonpa vaan, että niiden rapsuttelussa paranee kuivat kädet ja sielu lepää.
Joka syksyiseen tapaan odotamme pikkupakkasia, ja onnellisen kesän viettäneet lampaat muuttavat pappilan pakasteeseen odottamaan sopivaa hetkeä hyvän punaviinin kera.
LUETUIMMAT
TUOREIMMAT
MIELIPIDE
LISÄÄ AIHEESTA
Julkaisemme lehdessä ja verkossa lukijoiden lähettämiä kuvia, kirjoituksia ja kommentteja.
Aihe on vapaa - kuva tai video voi olla luonnosta, henkilöstä, tapahtumasta tai hullunkurisesta kommelluksesta.
Kirjoitukset julkaistaan nimellä ja vain poikkeustapauksissa nimimerkillä. Julkaistavien tekstien valinta ja käsittely jäävät aina toimituksen harkintaan.
Soita (08) 381 685 ja 044 7370 378
Sähköposti toimitus@rantalakeus.fi
Mediamyynti
Jätä rivi-ilmoitus
Tilaa Rantalakeus
Kestotilaajan edut
Osoitemuutokset
Omat tiedot
Tilausehdot
Yhteystiedot
Lähetä palautetta
Lähetä kuva, video, kirjoitus tai juttuvinkki
LUE PAIKALLISIA UUTISIA
© Rantalakeus - Rekisteriseloste
POWERED BY ANYGRAAF
Sulje