Pakko saada pakettiin

30.11. 13:23

Erehdyin kerran neulomaan. Ostin neulepuikot - ensimmäiset omat - ja luonnonläheisen vihreää lankaa. Tampereen junassa oli aikaa istuskella ja myös neuloa. Sain aikaan kaulaliinan ja pipon. Tein ne tarkasti ohjeen mukaan. Pakkasin kauniiseen punaiseen käärepaperiin.

Jouluaattona jännitti. Mitä lahjan saaja tuumaisi käsitöistäni?

Läsnäolijoiden ilmeet olivat katsomisen arvoisia. Ne harvat, jotka naurultaan pystyivät puhumaan, kysyivät:

– Mikä tuo on?

Niin. Pipohan sen olisi pitänyt olla. Pään lämmittämiseen se ei kuitenkaan soveltunut, vaan oli pikkuisen kireä. Eikä edes ihan vähän, vaan niin kireä, että se puristi lahjan saajan päätä pahasti. Ulkonäöltään se muistutti lähinnä termospullon lämmitintä. Paitsi että termospullo ei välttämättä olisi mahtunut sen sisään.

Kaulaliina puolestaan onnistui hyvin. Oli vain vähän liian lyhyt. Tai vähän ja vähän. Sitä ei voinut järjellisellä tavalla solmia lainkaan kaulaan.

Jotakin hyvää paketista kuitenkin löytyi, nimittäin sormikkaat. Ne oli armollisesti neulonut äitini, joka - tietysti- on mestari käsitöiden tekemisessä. Niitä lahjan saaja jopa käytti. Mitä pipolle tapahtui, sitä en enää muista. Kaulahuivin taisi saada joku suvun lapsista.

Kaikille käsitöiden tekeminen ei ole tuskaa. Niinpä valmistelut on varmasti aloitettu jo useammassa talossa. Käsitöitä on tehty kiihkeästi. Neulottu sukkia, lapasia, kaulaliinoja ja pipoja. Tehty huovutettuja hattuja ja tonttuja. Ja jos ei ole tehty, niin on ainakin jo ajateltu joululahjojen tekemistä.

Sillä mikä muukaan voisi olla parempaa kuin itse tehty lahja?

Ehkä melkein mikä vain, sillä Yle Satakunta tiesi kertoa viikon alussa, että lehtien ohjeilla tehtyjen käsitöiden antaminen lahjaksi saattaa olla rikos. Jos ohjeissa on mallisuojattu-merkintä, tuotetta saa valmistaa vain omaan käyttöön. Yhden kappaleen.

Mallisuojan rikkomisesta voi seurata sakkorangaistus ja vahingonkorvausvelvollisuus, sillä suojan omistaja päättää, kuinka laajalle hänen luomaansa tuote leviää. Mallisuojattuihin käsitöihin kuuluvat siis esimerkiksi suositut Tilda-työt.

Saman uutisen mukaan rajanveto on kuitenkin vaikeaa. Mitä enemmän tuotetta tekee ja jos sitä tekee lahjaksi laajalle piirille, kyse ei enää ole omaan käyttöön valmistamisesta ainakaan Patentti- ja rekisterihallituksen mielestä.

Huh. Jopa helpotti. Nyt voin hyvällä omalla tunnolla jättää käsitöiden tekemisen ammattilaisten huoleksi. Enää ei tarvitse kärsiä onnettomista käsityötaidoista. Ja ennen kaikkea siitä, että kaikki joululahjat on yleensä tullut hankittua kaupasta.

Nyt voin myös hyvällä omalla tunnolla jättää tekemättä ne hienot norjalaistyyliset joulupallot, joita esiteltiin pari viikkoa sitten kaikissa lehdissä. Nähtyäni Arnen ja Carlosin luomukset mieleni teki pikaisesti lähteä käsityökauppaan ja testata taitojani. Jospa ne olisivat vaikka virkuneet vuosien aikana.

Mutta ei. Antaa olla.

Kyllä minä sanon, että olisi todellakin rikos antaa lahjaksi itse tekemiäni ja luomiani käsitöitä. Sen verran rumia ne ovat.

Tiina Haapalainen