Tapakasvatusta parhaimmillaan

07.12. 07:00

Kempeleen peruskoulun yhdeksäsluokkalaiset ovat jo 17 vuoden ajan kokoontuneet itsenäisyyspäivän aattopäivänä juhlimaan yhteisen isänmaamme syntymäjuhlaa. Juhlan isäntänä on koululaisten kotikunta. Juhlaan tultaessa vieraita ovat vastassa kunnan hierarkian korkeimmat luottamushenkilöt ja viranhaltijat kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat sekä kunnanjohtaja.

Juhla on aina yhtä arvokas. Jo noin 4 000 nuorta on vuosien aikana saanut kutsun juhlaan. Sen arvokkuutta korostaa, että useimmiten juhlapuhujana on ollut maaherra. Musiikista vatsaa Pohjan Sotilassoittokunta ja puheenvuoron käyttävät aina myös veteraanit ja puolustusvoimat.

Viime perjantaina täysi Pirilän sali sai kokea, mitä Suomen itsenäisyys on tänään ja mitä sen savuttamiseen on vaadittu. Veteraani Onni Toljamon toivomus rauhan säilymisestä oli koskettava, kun sen lausuu sodan kokenut mies. Hän jos kukaan tietää, mitä sota todella yksilölle ja kansakunnalle merkitsee.

Yhdeksäsluokkalaiset nuorukaiset eivät ehkä osaa ajatellakaan, että 1930-luvulla eläneet nuoret joutuivat koulusta lähes suoraa rintamalle. Kotiin jääneet huolehtivat, että maan talous kesti sodan rasitukset.

Maaherra Eino Siuruainen onnitteli Kempeleen kuntaa ja sen nuoria, että he vuodesta toiseen järjestävät itsenäisyysjuhlan. Siuruainen kehotti kaikkia kuntia ottamaan oppia Kempeleen traditiosta. Itsenäisyysjuhla on merkittävää tapakasvatusta, joka välittää sukupolvien kestänyttä perinnettä nykynuorille.

Itsenäisyyttä ja monia muitakin Suomeen liittyviä hyviä asioita on syytä juhlia. Itsenäisyyspäivänä muistamme sankarivainajia ja veteraaneja heidän uhrauksistaan. Kiitollisuus ja kunnioitus heitä kohtaan oli Kempeleen juhlassakin aistittavissa. Nuoret kuuntelivat hiljaa, kun veteraani esitti heille tervehdyksensä ja toiveensa, että he muistaisivat mitä itsenäisyys kansakunnalle merkitsee.

Hyvät tavat ja perinteet kuuluvat moniin juhlapäiviin. Meille suomalaisille joulukuu on tässä suhteessa aivan erityinen, kun itsenäisyyspäivämme ja joulun vietto sattuvat vajaan kuukauden ajanjaksoon.

Koulut tekevät merkittävää työtä juhlaperinteen ja historiamme juurruttamisessa nuorisoomme. Arvoilla on tärkeä merkitys meidän kaikkien elämään. Niistä voimme ammentaa voimaa arjen ponnistuksiin. Arvot ohjaavat toimintaamme ja niiden siirtäminen tuleville polville on erityisesti kotien tehtävä.