Me päätämme kuntauudistuksesta

18.01. 07:00

Suomen Kuvalehden paljastukset kuntaministerin kuntarakenneuudistuksesta olivat kuntapäättäjille karvasta luettavaa. Vaikka ministeriöstä yritettiin asiaa muuksi muuttaa, eivät ainakaan kuntapäättäjät uskoneet vakuutteluihin. Nyt alkaa armoton lobbaus, jotta kuntaministeriön kuntarakenneuudistus saataisiin jonkinlaiseen kuosiin.

Suomen kukuntarakenteessa tulee varmasti tapahtumaan muutoksia ja sen hyväksyvät kaikki, mutta että yhdellä rysäyksellä kuntien määrä putoaisi noin 70:ään ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaakin jäisi vain seitsemän kuntaa, tuntuu mahdottomalta jo pelkkänä ajatuksena. Missään ei ole todistettu, että suuri kunta olisi pienempää tehokkaampi ja palvelut tuotettaisiin halvemmalla.

Rantalakeuden kuntien valtuustoon puheenjohtajat olivat yksimielisiä puoluekantaan katsomatta siitä, että nyt esillä oleva malli on kuolleena syntynyt. Sen pohjalta ei muutoksia synny, jos sitä kysytään kunnanvaltuustoilta. Toinen juttu tietenkin on, jos hallitus muuttaa kuntalakia ja ottaa päätösvallan eduskunnalle. Tämän hetkisen kuntalain mukaan kuntien yhdistymisestä päättävät kuntien valtuustot.

Tyrnävän valtuuston puheenjohtaja Timo Kauppi kuvasi hallituksen suunnitelmia demokratian halventamiseksi. Hän puki ajatuksensa supisuomalaiseen vertaukseen. Tässä ollaan ajamassa kuntia takapuoli edellä puuhun.

Jo tähän mennessä kuntarakenneuudistuksesta tihkuneet tiedot ovat synnyttäneet kunnissa sellaisen vastustuksen, että se ei luo hyvää ilmapiiriä uudistuksen toteuttamiselle. Kun kunnat halutaan Henna Virkkusen toimesta pakottaa tiettyyn ruotuun, ei siihen varmasti ainakaan nyt esille tulleen suunnitelman mukaan löydy vapaaehtoisia kandidaatteja.

Kuntarakenteita on uudistettava, mutta uudistustyö olisi pitänyt aloittaa kuntien tulevaisuuden tehtävien pohdiskelusta. Kun tehtäväjako kuntien ja valtion välillä on sovittu, on kunnilla mahdollisuus suunnitella tulevaisuutta ja yhteistyötään kunnallisen itsehallinnon antamin mahdollisuuksin.

Rantalakeuden alueen kunnat lopettivat sote- yhteistyön suunnittelun ennen joulua. Yhteistyötä ei syntynyt. Nyt valtuustojen puheenjohtajat pohtivat suhdettaan mahdolliseen lakeuden kuntaan. Se nähdään yhtenä ja Suur - Oulua parempana vaihtoehtona, jos kunnat pakotetaan suuremmiksi yksiköiksi.

Lakeuden kuntakaan ei ole yhtään vahvempi, jos sen tehtävät säilyvät nykyisten lakien mukaisina. Väestöpohjaltaan suurempi kunta tarvitsee aivan yhtä paljon hoitajia ja opettajia kuin pienempikin yksikkö. Pelkästä keskushallinnon supistamisesta ei paljon säästöjä kerry.

Kuntauudistus taisi ajaa nyt karille pahemman kerran. Hallituspuolueissakin tuntuu olevan asiasta monta mieltä. Onneksi asia on esillä ennen kuntavaaleja. Syksyn vaaleista tulee varmasti myös kuntarakennevaalit. Sitä ei enää estä mikään.