Kempeleläiset käyvät kirkossa

01.02. 07:00

Rita Kumpulainen

Kempele Viidettä vuotta Kempeleen kirkkoherrana ollut Pekka Rehumäki iloitsee vapaaehtoistoimijoiden määrän tasaisesta kasvusta seurakunnassaan. Tällä on ollut vaikutuksensa kirkossakäynnin selkeään lisääntymiseen, mistä useimmissa seurakunnissa vain haaveillaan.

– Jumalanpalveluselämä on kehittynyt Kempeleessä myönteiseen suuntaan. Meillä on 10-15 vapaaehtoista jokaikisessä jumalanpalveluksessa jossakin vastuutehtävässä. Heidän mukanaan on tullut koko ajan uutta väkeä kirkkoon, Rehumäki sanoo.

Kirkossakäynnin lisäys on Kempeleessä kiistaton tosiasia. Kun vuonna 2005 päiväjumalanpalveluksessa kävi noin 7500 ihmistä, määrä oli viime vuoden lopulla jo yli 11 000.

Kirkkoherra Rehumäki tietää, miksi kempeleläiset käyvät nyt aiempaa innokkaammin kirkossa.

– Olemme ottaneet tavalliset seurakuntalaiset mukaan jumalanpalveluksen erilaisiin tehtäviin. Se on yhteinen päätös. Satsaamme myös vapaaehtoisten kouluttamiseen.

– Meillä on joka sunnuntai kirkkoväärti toivottamassa tervetulleeksi kaikki jumalanpalvelukseen tulijat. Seurakuntalaiset toimivat tekstinlukijoina. Esirukous- ja sielunhoito ovat omina vastuualueinaan, vain joitakin tehtäviä mainitakseni.

Kempeleeen seurakunta nostaa tietoisesti vapaaehtoisten näkyvyyttä jumalanpalveluselämässä. Kaikki palvelukset alkavat ristisaatolla, minkä kärjessä kulkee kirkkoväärti ristiä kantaen. Ristisaatossa ovat muutkin vapaaehtoiset, esimerkiksi tekstinlukijat kynttilät kädessään

–  Se on juhlallinen tilanne. Korostamme jokaista jumalanpalvelusta juhlana, jossa saamme yhdessä kerätä voimia tulevaa arkea varten, Rehumäki sanoo.

Lapsivaltaisessa Kempeleessä pidetään jumalanpalveluksen aikana kirkon tiloissa pyhäkoulua, tietysti vapaaehtoisvoimin. Vanhemmat keskittyvät silloin muuhun kuin lastensa kaitsemiseen. Kirkkokahvit Kempeleessä tarjotaan joka sunnuntai. Usein tässäkin tehtävässä toimivat vapaaehtoiset.

Rehumäki iloitsee siitä, että Kempeleessä on ymmärretty yhdessä tekemisen olevan arvokkain asia myös jumalanpalveluksessa. Ihmiset tekevät yhdessä jumalanpalveluksen, ei niin, että he tulevat valmiille katsoakseen vähän kuin sivusta, millainen jumalanpalvelus olisi tänään tarjolla.

Jumalanpalvelus on Rehumäen mielestä merkittävä juhla myös seurakunnan työntekijöiden kannalta, sillä hekin saavat kokea seurakuntalaisten rinnalla voimaantumista.

–  Uuden työviikon alkaessa minäkään en tunne väsymystä viikonlopun työtehtävien takia vaan käy päinvastoin, työntekijäkin saa iloita siitä, että seurakuntalaiset tulivat taas toimimaan yhdessä ja tuntemaan yhdessä Jumalan läheisyyttä.

Lue lisää uusimmasta Rantalakeus-lehdestä!