Kouluruoka maistuu 67 prosentille Kempeleen nuorista

06.04. 07:00

Kouluateriaan kuuluu lämmin ruoka, joka voi joskus olla puuroakin, leipä, juoma ja salaatti.

Ilkka Ylitalo

Kempele Kouluruokailu on suomalaisen koululaitoksen yksi vahvuus. Monissa Euroopan maissa kouluissa ei lämmintä ateriaa tarjota, vaan oppilaat pinnistelevät koulupäivän eväiden varassa.

Kempeleessä kunnanvaltuusto edellytti talousarviokokouksessaan, että oppilaille tehdään kysely kouluruuan maittavuudesta, ja samalla kartoitetaan oppilaiden toiveita. Vastaukset on nyt saatu ja 221 oppilaalle tehty otantakysely osoittaa, että ruoka maistui kyselypäivänä 67 prosentille vastanneista.

Kolmannes vastaajista ei ollut tyytyväisiä ruokaan. Syinä olivat esimerkiksi perunoiden laatu ja pehmeän leivän puuttuminen. Kommentoipa joku, että kouluruoka ei hänelle yleensäkään maistu.

Kempele tarjoaa päivittäin lämpimän aterian 2600 oppilaalle. Ruoka valmistetaan kolmessa keittiössä Ylikylällä, yläasteella ja Ketolanperällä. Ateriaan kuuluu salaatti, pääruoka, näkkileipä ja ruokajuoma. Keittoruuan kanssa tarjotaan pehmeää leipää.

– Aterian elintarvikkeiden hinta on 80 senttiä annosta kohden. Koko aterian hinta palkka, kiinteistö ja kuljetuskuluineen on 2,32 euroa, palvelualuepäällikkö Sami Tuohimaa kertoo.

Ruoka on edullista, koska se valmistetaan suurissa keittiöissä. Myös koko Oulun seudun kattava hankintarenkaan yhteisostot laskevat annosten yksikköhintaa.

Kunnanvaltuusto sai pari viikkoa sitten raportin kyselyn tuloksista. Tukipalvelujohtaja Hannu Hietala on jokseenkin tyytyväinen kyselyn tuloksiin, mutta niissä oli myös selvää viestiä palvelutuottajalle.

– Jos kastikkeessa on kokkareita, meidän pitää miettiä kuinka voisimme valmistusta parantaa. Myös ruuan maittavuuteen voidaan vaikuttaa. Kaikkia tyydyttävään ratkaisuun ei näissä makuasioissa kuitenkaan voida aina päästä, Hietala sanoo.

Ruokalista on koko hankintarenkaan alueella sama. Siihen voidaan tehdä muutoksia, mutta ne eivät voi olla kuntakohtaisia, jos hankintarenkaassa halutaan pysyä.

Useimmissa valtuustoissa on tehty aloitteita lähiruuan käytön lisäämiseksi kouluissa. Asia on kaikkien mielestä kannatettava, mutta parhaiten se toteutuu kilpailutuksen kautta.

– Jos lähiruuan tuottajat pärjäävät hankintarenkaan kilpailutuksissa, ne varmasti otetaan käyttöön, Hietala sanoo.

Kuntien keittiöissä käytettävät ruuan raaka-aineet tulevat kotimaisilta toimittajilta. Ulkomaisia perunoita ei keittiön pannuissa kiehu.

Kyselyn tulokset otetaan huomioon kouluruokaa suunniteltaessa. Hietala ja Tuohimaa lupaavat, että kananuggetit tulevat ruokalistalle takaisin, ja pizzaa ja hampurilaisia voi olla mukana toiveruokapäivinä.

– Kouluruoka on suomalaista perusruokaa. Sen on oltava maittavaa ja terveellistä. Monille se on päivän pääateria, ja sisällön on täytettävä keskeinen osa lapsen ja nuoren ravintotarpeesta, miehet sanovat.

Lue lisää uusimmasta Rantalakeus-lehdestä!