Kärsämänkylän talkoohenki voi hyvin

05.10. 07:00

Rita Kumpulainen

Siikalatva Kärsämänkyläläisiä voi kutsua myönteisellä tavalla erikoisiksi. Kyläläiset uskovat vankkumattomasti ikivanhaan talkoohenkeen. Esimerkiksi vanha, punaseinäinen rukoushuone, on pistetty vuosien saatossa kuntoon. Sama on tehty myös nuorisoseurantalolle.

Viimeisin hyvä uutinen on se, että nuorisoseurantalo saa lopultakin sähköt. Seuran omin voimin työ ei olisi onnistunut, vaikka kyläläisten käsi on tunnetusti ollut vuosikymmenten aikana enemmän kuin karttuisa.

Sähköistys tuli mahdolliseksi AkzoNobelin kautta. Yritys käyttää 4 800 euroa nuorisoseurantalon sähköistämiseen. Kyse on konsernin halusta rohkaista työntekijöitään tekemään osansa yhteisöllisyyden tukemiseksi.

kärsämänkylän tapauksessa tämä tarkoittaa sitä, että kansainväliseen konserniin kuuluvan Eka Chemicalsin työntekijät Jouni Karppinen ja Seppo Hack tekevät nuorisoseuran talkoissa omaa osuuttaan yrityksessä tärkeäksi katsotulla yhteiskuntavastuualueella.

Mutta miksi Jouni Karppinen ja Seppo Hack ahkeroivat juuri Kärsämänkylän nuorisoseurantalolla ja ovat ottaneet mukaansa myös työkaverinsa Kimmo Lehtosaaren?

– Olemme juuriltamme kärsämänkyläläisiä ja Kimmokin melkein, hän asuu naapurikylässä, hymyilevät miehet kertovat.

Nuorisoseurantalon sähköistys valmistuu lähiaikoina. Sähköt on niin suuri asia vuonna 1907 rakennetun talon toiminnalle, että se antaa aktiiviseen talkooporukkaan entistä enemmän puhtia.

– Tämä on kunnianosoitus sille, että kyläläiset ovat ahkeroineet nuorisoseurantalonsa kanssa niin sinnikkäästi. Kun tietää, miten kehnossa kunnossa rakennus ennen talkootyöhön tarttumista oli, nykytilanne tuntuu vieläkin ihmeeltä, nuorisoseuran puheenjohtaja Velu Hack sanoo.

– Tällä talolla oli joskus 1960-luvun lopulla viimeiset tanssit, mutta sitten toiminta lopahti, talo ränsistyi ja jäi yli 25:ksi vuodeksi oman onnensa nojaan, seuran sihteeri-taloudenhoitaja Eini Littow kertoo.

Kärsämänkylällä syntynyt, jo pitkään Temmeksellä asunut Littow on sydämeltään ennen muuta kärsämänkyläläinen. Hänen kaltaisiaan, kylältä esimerkiksi Ouluun muuttaneita, on paljon. Parhaimmillaan jopa liki 500 asukkaan kylä on kymmenien entisten kärsämänkyläläisten mielessä edelleen maailman paras paikka. Siksi sen eteen tehdään yhä rakkaudella työtä.

Lue lisää uusimmasta Rantalakeus-lehdestä!